Tänään taas oli penkkarit, ja ne saivat tietenkin aikaan ajatuksia koulutuksen tulevaisuudesta. Eli onnea abeille kirjoituksia ajatellen. Mutta sitten mieleeni tulee sellainen asia, että meidän pitää ryhtyä panostamaan uudelleen koulutukseen, ei vain rahallisesti vaan myös laadullisesti. Ensimmäisen kerran meidän sodanjälkeisten sukupolvien historiassa nuoret ovat vähemmän koulutettuja kuin vanhempansa, ja siksi meidän pitää ryhtyä miettimään sitä, miten saisimme taas sitten tuon koulutuskäyrän nousemaan. Tavoite kuulemma on se, että 50% ikäluokasta saisi korkeakoulutuksinnon. Mutta jostain syystä tuosta tavoitteesta on ryhdytty tinkimään.
Eli mistä johtuu se, että koulutusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen? Koulutus sentään on tärkeää oman kansallisen hyvinvointimme sekä myös kansallisen turvallisuuden säilymäisen kannalta. Koulutus rokottaa ihmiset kaikkein törkeimpiä informaatio-operaatioita vastaan, ja myös se että koulutettuja ihmisiä vaaditaan myös esimerkiksi maanpuolustusta tukevan teknologian kehittämiseen. Kun olemme menossa kohti NATOa, niin tietenkin meilläkin pitää jotain olla sinne päin tarjolla, ja yksi noista asioista olisivat ehkä korkean teknologian tuotteet, kuten miniatyyrisatelliitit sekä tekoälypohjaiset ratkaisut.
Se että voimme tarjota NATOlle muutakin kuin vain omaa aluettamme tietenkin nostaa arvostustamme tuossa yhteisössä sekä samalla maailmanlaajuisella kentällä. Mutta sitten korkeaa osaamista vaaditaan myös tavallisissa tuotteissa. Ja varmasti suomalaiselle tietotaidolle löytyy ostajia. Se että olemme ikään kuin joutuneet tilanteeseen, jossa koulutusta on ikävä kyllä ajettu alas saattaa joutua esimerkiksi 1980-luvun niin sanotusta juppi-ajasta, jolloin oli tärkeää tehdä rahaa, ja koulussa istumista pidettiin jotenkin turhana asiana, ja esimerkiksi TVstä tulvi sellaisia ohjelmia, joissa markkinoitiin puhelinmyyjän työtä tapana ansaita tuloja, joihin ei edes korkeasti koulutettu päässyt.
1980-luvulla oli niin sanottu "kapakkateekkari" tai "kapakkaylioppilas" jotenkin muotia. Kun menit kapakkaan, niin silloin vähintään joka kolmannella vastaantulijalla oli "kauppis kesken" tai "opinnäyte oli tekemättä". Ja se "oma juttu" oli löytynyt jostain puhelinmyyntifirmasta.
Kasinotalous vahingoitti koulutukseen perustuvaa ansaintalogiikkaa. Termillä kasinotalous tarkoitetaan onneen perustuvaa ansaintalogiikkaa. Tilannetta voidaan verrata siihen, että henkilö menee rulettipöydän ääreen, ja laittaa rahaa tietylle numerolle. Saattaa olla että hän saa paljon rahaa kerran, mutta onko joku rulettipöytä sitten sellainen paikka, että sieltä saatava tulo täyttää kestävän kehityksen määritelmän? Eli voiko tuollainen pelaaja sitten oikeasti luottaa, että rulettipöytä antaa hänelle jatkossakin jokapäiväiseen elämään vaadittavat tulot?
Eli lehdistö oli täynnä barometrejä, joiden mukaan kouluttamaton voi tienata paremmin kuin korkeasti koulutettu, ja tuollainen ajattelutapa tietenkin tarttui joihinkin henkilöihin. "Mitä he koulutuksella tekevät, kun puhelinmyyjä ansaitsee paremmin"? Kyseinen toimintamalli tunnetaan nimellä kasinotalous. Kasinotalous tarkoittaa sitä, että toimijoiden ansaintalogiikka perustuu puhtaasti onneen. Siis jos laitan tietyn summan tiettyyn kohtaan rulettipöydällä, niin silloin voin voittaa hyvin paljon rahaa.
Mutta onko tuo satunnaisiin voittoihin perustuva ansaintamalli sitten sellainen kestävän kehityksen periaatteeseen nojaava rahan ansaitsemisen malli? Mutta sitten jos me lähdemme siitä, että me emme halua myydä pystymetsää tukkeina esimerkiksi Amerikkaan, niin silloin meillä pitää olla sellaiset edellytykset, että pystymme kehittämään uusia tuotteita, ja tuo kehitystyö vaatii osaamista. Ilman osaamista emme varmasti saa mitään myytyä ulkomaille. Ja ulkomaankauppa on asia, mikä pitää elintasomme hyvänä. Ja hyvä elintaso takaa sitten sen, että meillä on yhteiskuntarauha.
Tietenkin me voimme hoitaa työttömyyttä esimerkiksi palkkaamalla lisää rajavartijoita, mutta se ei tuo lisää rahaa meidän kansantalouteemme. Se haluttu raha jolla pidetään yhteiskunta pyörimässä on tietenkin ulkomaailta saatua rahaa. Mutta sitten meillä pitää olla tuotteita joita me myymme toisiin maihin, ja silloin pitää ostajalta löytyä kiinnostusta tuotteiden ostamiseen. Eli tuotteiden pitää olla edustavia ja laadukkaita, ja tuollaisten tuotteiden valmistus vaatii tietenkin paljon osaamista.
Kommentit
Lähetä kommentti