Siirry pääsisältöön

Alati muuttuva maailma vaatii uusia välineitä. Ja myös drone-vaaralle löytyy lääke.


Aseiden kehitys on aina samanlaista. Eli alussa on tehokas hyökkäysväline, jota vastaan kehitetään sitten vasta-aseita. Ja taas sitten tuohon kehitykseen vastataan kehittämällä uusia ja tehokkaita hyökkäysvälineitä. 

Aikoinaan droneja sekä droneparvia pidettiin aseina, joiden torjunta on hyvin vaikeaa. Mutta tilanne on muuttumassa. Eli mikroaalto- sekä EMP-aseet ovat tulossa käyttöön, ja niiden avulla pitäisi drone-parvien toiminta saada hallintaan. Juuri radio- ja mikroaaltoaseet ovat käyttökelpoisia siksi, että niiden avulla voidaan luoda torjuntavyöhyke, jonka läpi dronet eivät kykene lentämään. Mikroaallot ovat käyttökelpoisempia kuin laser, koska se luovat laajemman keilan sekä sitä kautta suuremman vaikutusalueen, jolla koko droneparvi voidaan tuhota kerralla. 

EMP- ja radiohäirintä ovat myös välineitä joilla droneparvet saadaan muuttumaan melkein vaarattomiksi. Droneparvien itsenäinen toiminta perustuu siihen, että nuo dronet voivat jakaa tietoja keskenään. Jos tuo tiedonsiirto saadaan keskeytettyä esimerkiksi radiohäirinnän tai jonkinlaisen plasmakentän avulla, niin droneparvi ei ehkä kykene toimimaan tehokkaasti. Mutta juuri mikroaaltoaseet ovat tehokkaita siksi, että ne tuhoavat dronejen elektroniikan sekä sulattavat sen rungon. 

Suuri joukko nelikoptereita voi peittää erittäin laajan alueen. Ja niiden avulla voidaan johtaa tykistön tulta tai nuo helikopterit voivat pudotella räjähteitä vihollisen päälle. Yksikin kranaattia kantava nelikopteri voi olla tuhoisa, jos se pääsee lentämään esimerkiksi vihollisen lentotukikohdan tai ammusvaraston päälle. 

Se mikä tekee dronesta houkuttelevan aseen on juuri sen halpa hinta. Eli suuri määrä droneja takaa sen, että aina muutama osuu kohteisiin, vaikka noiden aseiden pudotusprosentti on ehkä lähes sata. Jos sadasta dronesta 90 tuhotaan, niin kymmenen niistä silti vaikuttaa kohteisiin. Johtuen suuresta määrästä sekä alhaisesta hinnasta ei droneja vastaan kannata käyttää suuria ohjuksia. Juuri suuri määrä noita välineitä aiheuttaa sen, että niitä kannattaa ampua konekivääreillä sekä tykistön käyttämillä sirpale-ammuksilla, joista jotkut ovat itseasiassa valtavia haulipanoksia. Dronien käytön filosofia on siinä, että jos kohdetta vastaan lähetetään tarpeeksi monta dronea, niin se lopulta aiheuttaa myös tilanteen, jossa viholliselta loppuvat ammukset. 

Ja myös kamikaze-dronessa voi olla aliammuksia eli ohjuksia, joilla tuo ase voi hyökätä esimerkiksi it-ohjusasemia vastaan. Droneja voidaan käyttää samanaikaisesti miehitettyjen hävittäjien ja pommikoneiden kanssa. Eli dronparven tehtävänä voi olla se, että vihollinen pakotetaan ampumaan omat IT-ohjukset loppuun, tai paljastamaan omat tuliasemansa. Ja puolustajan kannalta ongelmallista on se, että kaikki hyökkääjän ohjukset ja pommikoneet pitää ampua alas, eli yhtään edes halpaa dronea ei saa päästää läpi. 

Isku voisi tapahtua niin, että ensin suuri määrä droneja lentää kohti kohdettaan. Ja sitten tuo droneparvi pakottaa puolustajaa ampumaan omia aseitaan sitä kohti. Tuota droneparvea seuraavat pommi- ja rynnäkkökoneet sitten hyökkäisivät vihollisen asemiin, kun kaikki IT asemat ovat noiden koneiden lentäjien tiedossa. 

Dronejen torjunnan kannalta ongelmallista on se, että yhtään noista hyvin halvoista aseista ei saa päästää läpi. Yksi dronejen tehtävistä on ollut pakottaa vihollinen ampumaan omia IT-ohjuksiaan noihin droneihin, ja sitten yhdessä droneparvien kanssa käytetään kehittyneempiä täsmällisiin iskuihin kykeneviä risteilyohjuksia. Yksi syy dronejen aseistamiseen johtuu tästä toimintamallista. 

Tuolloin aseistettu drone voi tuhota vihollisen varusteita, ja jos droneen on sijoitettu ohjuksia, niin niitä on silloin pakko ampua. Ja jos korkealla lentävä drone on kohteena, niin silloin tietenkin tarvitaan isoja, pitkälle kantavia ohjuksia, joita on patteristolla kuitenkin rajoitettu määrä. Ja aseistettukin drone voi ohjata tykistön tulta tai täsmäaseita kohteeseensa. 

Mutta siis on ongelma on siinä, että samantyyppiset kamikaze-dronet mitä Iran on toimittanut Venäjälle voidaan varustaa samanlaisilla kohteentunnistusvälineillä mitä käytetään Javelin-ohjuksissa. Ja onni onnettomuudessa että noita järjestelmiä ei ole Venäjän käytössä. 

https://www.talouselama.fi/uutiset/tyrmistyttavaa-sotateknologiaa-usa-kehitti-mikroaaltoaseen-joka-ampuu-koko-drone-parven-kerralla-alas-tallainen-se-on/c9e424a3-0692-4481-b0ba-49d09c51f63f


https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara