Siirry pääsisältöön

Mika Aaltolan Twitter-toiminta tutkintaan.

Mika Aaltolan Twitter-toiminta tutkintaan. 

Ulkopoliittisen instituutin eli UPI:n johtaja Mika Aaltola on joutunut tilanteeseen, missä hänen Twitteriin lähettämiään Twiittejä tai niiden sisältöä pyydetään tarkastettavaksi. Syynä tuohon tarkastukseen esitetään se, että Aaltola on esittänyt sellaisen näkemyksen, että Suomen sekä Ruotsin NATO-hakemukset pitäisi erottaa toisistaan. Ja siitä sitten on kehittymässä pienimuotoinen myrsky. Tuossa myrskyssä on oikeastaan kysymys siitä, että manipuloiko Aaltola totuutta tai yrittikö hän jotenkin vaikuttaa ulkopoliittiseen johtoon tai maamme asemaan NATOoon nähden. 

Siis itse en tiedä, onko tuo tutkintapyyntö tehty Ulkoasianvaliokunnan päätöksellä mutta tuon tarkastuksen pyytäjän nimi löytyy alla olevasta jutusta. No siis onko Mika Aaltolan kommentti, minkä hän on tehnyt Turkin matkallaan asia, mikä on vaikuttanut negatiivisesti maamme asemaan? Tai onko Aaltolan kommentti siitä, että maamme pitäisi erottaa oma sekä Ruotsin jäsenhakemuskäsittely toisistaan oikeastaan aikomus manipuloida ulkoasiainvaliokuntaa tai tasavallan presidenttiä, jonka johdolla ainakin toistaiseksi ulkopoliittisia päätöksiä tehdään? Kysymys on siitä että onko Mika Aaltola unohtanut sanan "mielestäni" pois tuosta noista viesteistä, siis onko kyseessä tutkittu tieto vain mielipide? 

Kysymys on tästä: 

1) Tutkijan tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa asiakkaan eli tässä tapauksessa Eduskunnan käyttöön.

2) Saako tutkija ilmoittaa myös oman mielipiteensä asiasta?

3) Voiko tutkija olla koskaan täysin puolueeton?

4) Tai siis voiko tutkija erottaa mielipiteensä tutkitusta tiedosta? Siis onko olemassa "yksityishenkilö-tutkijaa", joka voidaan erottaa ammattitutkijasta? 

5) Ja jos sitten pyydetään sellaista tutkittua tietoa, niin saako tutkija esittää jotain mahdollista kantaa tuohon toimittamaansa tietoon? Tietenkään tiedon vastaanottajan ei ole pakko huomioida tuota tutkijan kantaa asiaan, koska päätös toimintaan on tietenkin tiedon tilaajalla. 

Mika Aaltola on ollut paljon julkisuudessa. Hän on esiintynyt paljon, ja hänestä on jopa puuhattu presidenttiehdokasta. Mutta tuo hyvä asema varmaan saa aikaan myös kateutta. Eli on ihmisiä joiden mielestä Aaltolalle olisi hyvä näyttää kaapin paikkaa. Ja Ulkopoliittisen instituutin tarkoitus on tuottaa tutkittua ja varmennettua tietoa Eduskunnan käyttöön. Se että Aaltola on kirjoittanut Twiitit, jotka ovat tähän tekstiin liitetyssä kuvassa tietenkin saa aikaan kysymyksen siitä, mikä on tutkitun tiedon sekä oman mielipiteen ero? Siis onko Aaltola oikeasti erottanut tutkitun tiedon sekä oman mielipiteensä, ja sitten induktiokysymys onkin se, että saako tutkija jonka tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa ilmaista omaa mielipidettään tällaisessa yhteydessä? 



Yllä Twiitit, jotka ovat MTV3:n uutisten mukaan aiheuttaneet tutkinnan. (Lähde: MTV3.fi)

Mika Aaltola on kohdannut paljon painetta tässä Ukrainan sodassa. Ja silmiinpistävää on se, että hänen vaimonsa on ilmoittanut olevansa huolissaan miehestään. Eli pelkääkö hänen vaimonsa jotain tapahtuvan? Siis maailmassa on paljon ihmisiä, joiden mielestä tutkijan tehtävä ei ole olla missään julkisuudessa vaan jossain takahuoneessa, missä häntä ei kukaan koskaan näe. Tutkija etsii sekä analysoi tietoa, ja hän esittää analyysinsä käyttäen tuolla hetkellä käytettävissä olevaa hyväksyttävästä lähteestä hankittavaa tietoa. Siksi jotkut tutkijoiden analyysit ovat menneet pieleen. Ja siitä sitten on ollut seurauksena pahimmillaan ajojahti. 

Siis tutkijaa on helppo syytellä aina jos joku asia menee vähän huonosti. Tutkija ei todennäköisesti näe tulevaisuuteen, vaan hänen pitää seuraamalla esimerkiksi Venäjän joukkojen liikkeitä tehdä analyysi siitä, mitä Venäjä aikoo tehdä. Ja tuolloin hänen pitää käyttää niitä resursseja joita hänellä sattuu olemaan. Eli jos hän ei saa käyttöönsä esimerkiksi satelliittikuvia, niin hän on silloin riippuvainen muista lähteistä, kuten tiedustelupalveluiden lehdistötiedotteista. Tietenkin tutkijan pitää etsiä useita lähteitä, eli käyttää Reutersia tai muita selontekoja kantansa tukena, mutta kuitenkin nuo muut lähteet ovat toissijaisia. Ja pahimmillaan ne on kirjoitettu kaikki yhden lähteen pohjalta. 

On tietenkin ihmisiä joiden mielestä kyseessä on näpäytys. Ikään kuin sellainen leuto tuulahdus YYA-ajoilta, jolloin tutkija saa kyllä näkyä tai oikeastaan hänen työnsä saa näkyä. Mutta samalla häntä itseään ei muiden tarvitse katsella. Siis tuon näkökulman mukaan Aaltola on tehnyt virheen, koska hän on puhunut tai julkaissut asioita, jotka ovat virallisen ulkopoliittisen linjan vastaisia. Ja sitten tietenkin tuo antaa mahdollisuuden näpäyttää Aaltolaa. Mutta sitten tietenkin voidaan taas kysyä että mitä varten Aaltolaa näpäytetään? Onko hänen kirjoituksensa Suomen edun vastaista, vai onko syynä se että Aaltola on kirjoittanut omaavansa mielipiteen, joka ei ole maamme ulkopoliittisen johdon virallisen kannan mukainen? 

Kun ihminen kirjoittaa paljon asioita julkisuuteen, niin silloin ennemmin tai myöhemmin alkavat höyhenet pöllytä. Me emme voi koskaan julkaista yhtään mitään astumatta jonkun tehokkaamman tai meidän yläpuolellamme olevan "paremman" tahon varpaille. Me kaikki jota jotain julkaisemme joudumme joskus tilanteeseen, että joku saa kohtauksen. Eli meiltä kysytään että "kuka sinulta mitään on kysynyt"? Siis Mika Aaltolan kohdalla on kyse twiitistä jota ei ole ilmeisesti pyydetty. Ja sitten surauksena on ollut sellainen tulkinta, että nuo viestit ovat sellaisia että ne vaativat tarkastusta. 


https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansanedustaja-puuttui-mika-aaltolan-twitter-kommentteihin-upin-neuvottelukunta-kasittelee-turkin-matkan/8628776


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara