Kansallismielisyys on asia, mikä aina välillä tulee esiin ihmisten keskusteluissa. Poliitikot mielellään hokevat isänmaallisuuttaan ainakin ennen vaaleja, ja jokainen meistä varmaan on nähnyt asioita, joita voidaan pitää esimerkiksi isänmaallisuuden lieve-ilmiöinä. Sanotaan että vääräntyyppinen isänmaallisuus voi pahimmillaan vaarantaa kansallista turvallisuutta erittäin pahasti. Esimerkiksi Suomen kohdalla Venäjän etu on se, että se saisi maamme eristettyä muusta Euroopasta. Ja silloin tietenkin voidaan vedota niihin poliitikkoihin, jotka haluavat olla suuria johtajia pienessä maassa.
Eli kansainvälisellä kentällä isänmaallisuutta käytetään hajottamaan liittoumia, mikä hyödyttää suuria valtioita. Samoin sellainen isänmaallisuus mikä oikeuttaa sortamaan muita varmasti hajottaa kansaa tehokkaammin kuin koskaan ennen. Suurten valtioiden suuret johtajat taas sitten vetoavat isänmaallisuuteen sekä tarpeeseen suojella omia kansalaisia, ja esimerkiksi Vladimir Putinin politiikka perustuu tuollaiseen ajattelutapaan, missä venäläiset tai maan enemmistö ovat herrakansaa, ja muut ovat sitten noiden venäläisten alamaisia.
Tuolloin voidaan Putinia verrata esimerkiksi Adolf Hitleriin. Hän halusi yhtenäistää Saksan, ja samalla hän loi kahden tai kolmen kerroksen valtion, jossa alimpana olevilla juutalaisilla sekä muilla, jotka poikkesivat suuresta enemmistöstä ei ollut mitään oikeuksia. Se millä Hitler omaa malliaan markkinoi oli tietenkin se, että alimpana yhteiskunnassa olevat tekevät kaikki työt, ja herrakansa sitten seisoi vieressä tähtäillen noita henkilöitä konepistooleilla. Eli aseet oikeuttivat Hitlerin mielestä alistamaan sekä murhaamaan ihmisiä, jotka olivat erilaisia kuin hänen oma "herrakansansa".
Isänmaallisuus on asia, jonka nimissä voidaan tehdä paljon pahaa, ja pahimmillaan isänmaallisuuden nimissä hajotetaan kansakuntaa, eli kansaa jaetaan ylä- ja alaluokan ihmisiin. Tuolloin vedotaan siihen, että kansan enemmistön mukaan mennään, ja jos enemmistö ei vain voi jotain asiaa sietää, niin silloin vähemmistön ei auta kuin mukautua tuohon enemmistön tahtoon. Ja tuo ajattelutapa tietenkin aiheuttaa värikästä keskustelua.
Kun keskustellaan esimerkiksi transihmisiä koskevasta laista, niin suurin argumentti, jota käytetään lakia vastaan on se, että miehet menevät silloin naisten pukuhuoneisiin ja tirkistelevät heitä, ja sitten kehitetään joukko "hyviä" vitsejä ja kiihkoillaan koko osaamisella. Tietenkin me kaikki olemme joskus ajattelemattomia tai käytämme kieltä, joka saattaa loukata jotain muuta, eli olemme jossain koulussa kertoneet pari "hauskaa" transihmisiä käsittelevää vitsiä.
Mutta tuolloin emme ehkä ole ajatelleet sitä, että olemme loukanneet oikeasti jotain. Eli emme ole silloin ehkä käsittäneet, että transihminen tai joku muu seksuaaliseen tai muuhun vähemmistöön kuuluva ei ehkä kykene itse tuohon ajatukseen vaikuttamaan. Siis jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että sosiaaliturvatunnus muutetaan sukupuolineutraaliksi, niin miksi näin ei voida tehdä? Onko sukupuolen näkeminen sosiaaliturvatunnuksesta oikeasti tarpeellinen asia?
Tietenkin jos miehellä on naisen sosiaaliturvatunnus tai päinvastoin, niin se tarkoittaa että hän on vajaavaltainen, mutta pitääkö kaikkien tietää tuollaisia asioita? Eli oikeuttaako tuollainen tieto sitten esimerkiksi tekemään jotain erityistoimenpiteitä kyseistä henkilöä kohtaan esimerkiksi jossain ostoskeskuksessa? Samoin pitääkö jonkun kapakan portsarin saada tietää esimerkiksi asiakkaan sosiaaliturvatunnusta ollenkaan. Vai olisiko pokea varten ehkä parempi olla sellainen henkilöllisyystodistuksen malli, jossa olisi vain syntymäpäivä?
Nuorisoon kohdistuva asennekasvatus on tietenkin hyvin tärkeä asia. Mutta on ihmisiä, joiden mielestä nuoriso on vähän samassa asemassa kuin juutalaiset olivat natsisaksassa. Heidän kokemattomuuttaan sekä vajaavaltaisuuttaan on helppoa käyttää hyväksi. Kun nuori ei tiedä oikeuksiaan, niin häneen on helppo purkaa vihaa sekä turhautumista.
Kun nuoret eli alle 18-vuotiaat eivät saa itse päättää asioistaan, niin heitä on helppo syyllistää sekä heidän päälleen kaataa asioita, jotka eivät ole aivan niin selvästi heidän vikansa. Siis tietenkin pahoinpitely, minkä nuori tekee tai varkaus minkä nuori tekee on hänen oma vikansa. Mutta syytämmekö me oikeasti nuoria vähän turhan helposti, koska he eivät lain mukaan saa nostaa esimerkiksi kunnianloukkaussyytteitä?
Tietenkin jos itse istuisin jossain ostarilla hörppimässä huurteisia, ja jälkikasvu tai heidän kaverinsa sattuisivat käväisemään tuolla ostoskeskuksessa, niin silloin kokisin tilanteen ehkä hiukan kiusallisena. Ja minun etuni varmaan olisi se, että nuoret häädetään tuosta paikasta ulos, koska he häiritsevät kaljan juomista. Eli ei varmaan ole mukavaa jos esimerkiksi aikuisen ihmisen ajankäyttöä lähdetään levittelemään jossain talkoissa. Joten silloin tietenkin otetaan vahtimestariin sekä järjestyksenvalvojiin yhteyttä, jotta nuo ikävät ihmiset saadaan pois häiritsemästä.
Mutta jos nuori viettää koko päivän jossain ostarilla, hengailemassa, niin missä silloin on vika? Eikö tuollaisen nuoren paikka ole koulussa? Eikö tuollaisen nuoren kotona ole sellaista henkilöä, joka välittää ja asettaa hänelle rajoja? Eli varsinkin moniongelmaisten nuorten häätäminen ostoskeskuksesta vain siirtää ongelman toiseen paikkaan. Varsinaisesti niin sanottuja koulupudokkaita on nuorten joukossa muutama prosentti, mutta nämä nuoret sitten näkyvät kaikissa tilastoissa, joista ikävin on tietenkin väkivaltarikostilasto, ja jos he sitten imppaavat säännöllisesti, niin silloin varmaan edessä on avovaurio, sekä siitä johtuva tilastomerkintä, mikä koskee Alzheimeria sekä työkyvyttämyyttä ja ennenaikaista kuolemaa.
Kun puhutaan esimerkiksi katujengeistä, niin jostain syystä näiden jengien olemassaoloa ei ennen huomattu ollenkaan. Puhuttiin nuorisojengeistä, jotka hoideltiin "nokian nuoriso-ohjaajalla" eli poliisin pampulla. Mutta jossain vaiheessa on alettu herätä siihen ikävään asiaan, että katujengien takana on aina aikuisia. Siis aikuiset hakevat noille nuorille esimerkiksi alkoholia, ja pyytävät heiltä pieniä palveluksia. Siitä sitten nämä jengeissä hengailevat nuoret joutuvat vankilaan, missä he sitten solmivat suhteita esimerkiksi MC-jengeihin.
https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti