Meillä Suomessa ollaan onneksi melko liberaaleja. Siis meillä hallintoa saa arvostella melko vapaasti, kun vain tekee sen järkevästi. Meillä on nyt itsenäisyyspäivä, ja tietenkin haluamme juhlia itsenäistä maatamme, jossa olemme demokratian sekä yksilövapauksien kärkipäässä. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että meidänkin on ollut pakko käydä pitkä tie tähän pisteeseen, missä yhteiskuntamme tällä hetkellä on. Meidän pitää muistaa että meillä ei ole aina asiat olleet näin hyvin, kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.
Meidän pitää muistaa tietenkin veteraanien työ. Mutta samalla myös miettiä sitä, että mikään vapaus ei ole kirkossa kuulutettu. Eli vapaudet eivät ole maailmalla tai edes meidän suloisessa Suomessamme olleet aina itsestään selviä. Vielä nykyäänkin on maassamme ihmisiä, joiden perusoikeuksia rajoitetaan, ja on ihmisiä, joita jatkuvasti syrjitään. Pelkät lainmuutokset eivät yhteiskunnassamme riitä takaamaan ihmisten perusoikeuksia, vaan meidän pitää myös pyrkiä muuttamaan ihmisten asenteita. Vielä nykyäänkin esimerkiksi romaneja syrjitään, vaikka laki kieltää syrjinnän työpaikoilla. Mutta lakeja on helpompi muuttaa kuin ihmisten asenteita.
Tässä tänään päätin vähän kirjoitella puhtaaksi erilaisia mietteitä, mitä olen kirjoitellut vihkoon, ja sitten jaella niitä ympäri sosiaalista mediaa, mikä tietenkin suututtaa monia. Sosiaalista mediaa katsellessani huomasin erään nuoren melko ikävältä näyttäviä kommentteja siitä, miksi hän ei juhli maamme itsenäisyyttä. Tuohon listaan kuului myös asioita, jotka maassamme vaativat hiukan lähempää tarkastelua. Siis hän listasi tuohon listaansa sisällissodan teloitukset, sekä mm. romaneihin kohdistetun syrjinnän. Ja tässä sitten voin sanoa, että syrjintä on maassamme hyvin ikävä asia. Samoin valtaväestön asenne romaneja kohtaan on ainakin jossain tapauksissa ollut hyvin ikävä.
Kun olin nuori, niin oli muotia puhua nuorisorikollisuudesta. "Nuorisojengit" tekivät tuolloin paljon rikoksia, ja usein nuorisosta löytyi kaiken pahan alku ja juuri. Ja nuoria sai vapaasti jahdata, kun he olivat niin kamalia. Nykyään puhutaan sitten korrektimmin katujengeistä, mikä tietenkin on aivan hyvä asia. Jengit ryöstelivät ennenkin ihmisiä, ja joskus ihmettelen että onko ryöstöjen määrä kasvanut, vai onko kynnys ilmoittaa ryöstöistä sekä tappeluista vain alentunut esimerkiksi kännyköiden sekä sosiaalisen median takia.
Kuitenkin erilaisuus on asia, mikä saa jotkut ihmiset raivon valtaan. Se että ihminen on erilainen on asia, mikä saa aikaan sen, että hän kokee oikeudekseen polkea toisen oikeusturvaa. Riittää että toinen on nuori, maahanmuuttaja, eri tavoin pukeutuva tai eri tavoin ajatteleva kuin vahvempana itseään pitävä osapuoli, niin johan sitten alkaa vahvemmalla henkilöllä pinna palaa.
Kun yhteiskunnassa halutaan keskustelua, niin silloin tietenkin jokaisella on oikeus osallistua mielipiteiden vaihtoon. Mutta joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi vain valikoiduilla ihmisillä on oikeus puhua. Ja joidenkin mielestä taas mielipidettä pitää erityisesti kysyä, jos joku aikoo vastata johonkin mielipiteeseen tai kertoa omansa ehkä julkisesti.
Tässä eräänä päivänä muistin erään mallin, jossa puhuttiin keskustelusta. Keskustelu on sitä, että jokainen keskusteluun osallistuva voi sanoa oman mielipiteensä asioista. Mutta joidenkin ihmisten ajatustapa on sillä tavalla vääristynyt, että heidän mielestään keskustelu on pelkkää komentelua, ja toisten oikeus on vain istua kuuntelemassa, kun toiset antavat nauhan pyöriä, ja kertovat erilaisia kohteliaisuuksia muista ihmisistä.
Tuolloin keskustelun vastavuoroisuus eli kyky kuunnella toisen mielipiteitä käsitetään yksisuuntaisena mallina. Ja jos joku on eri mieltä tuollaisen henkilön kanssa, niin silloin kaivetaan pesäpallomailat auton takaa, ja kerrotaan että vanhemman tai arvojärjestyksessä ylemmän mielipiteet ovat niitä ainoita, mitä edes saa esittää.
Esimerkiksi teloitukset sisällissodan aikana sekä sen päätyttyä ole asia josta kannattaa olla ylpeitä. Enkä usko että nuo ihmiset joita ammuttiin tuon sisällissodan aikana tai sen jälkiselvittelyissä olivat kovin iloisia kohtalostaan. Sisällissodan sekä Toisen Maailmansodan välillä oli maassamme erittäin voimakas porvarillinen suuntaus, johon kuuluivat esimerkiksi lakonmurto-organisaatio, joka tarjosi työnantajille talkootyötä lakkojen murtamiseksi.
Maassamme on myös ihmisiä, joita on simputettu puolustusvoimissa, tai ihmisiä jotka on esimerkiksi etnisen tai jonkun muun ulkonäköön liittyvän seikan takia ohjattu ovelle. Voidaan sanoa että jokainen joka simputtaa toista puolustusvoimissa tai muuten syrjii sellaisen asian takia, mille hän itse ei mitään mahda toimii Vladimir Putinin hyväksi. Eli hän auttaa murtamaan kansallista yhtenäisyyttä. Vaikka sanotaan että Venäjällä tai Kiinassa on monia kulttuureja, niin silloin meidän pitää muistaa se, että noissa maissa pyritään järjestelmällisesti pakkosulauttamaan noita vähemmistökansoja valtaväestöön, sekä suorittamaan väestön pakkohomogenisointi eli yhdenmukaistaminen.
Mutta jos ajattelisin että tuo video olisi julkaistu Venäjällä, ja siinä olisi tarkastelu Tsaarien, Leninin, Stalinin, ja heidän seuraajiensa toimia, niin silloin olisi varmaan edessä ollut pidätys. Se että me annamme tuollaisten videoiden näkyä osoittaa sen, että me emme ole samalla tasolla kuin Putin. Meillä sallitaan myös sellaiset videot, jotka saattavat aiheuttaa hyvin ikäviä kommentteja sekä tuntemuksia ihmisissä, jotka viettävät itsenäisyyspäivää.
Mutta sen tässä voisin sanoa, että meillä suomalaisilla on ainakin niin paljon rohkeutta, että uskallamme katsoa menneisyyttämme ja myöntää että olemme tehneet virheitä. Kaikki muutkin valtiot ovat tehneet virheitä, ja se että uskallamme katsoa peiliin ja myöntää nuo virheet tekevät meistä parempia kuin Putinista. Vain se että osaamme sekä uskallamme myöntää virheet, joita olemme tehneet tekee mahdolliseksi sen, että voimme oppia virheistämme. Ihminen on kognitiivinen olento, joka oppii yrityksen sekä erehdysten kautta.
Eli emme olleet vuonna 1918 mikään täydellinen valtio. Suomi vasta harjoitteli itsenäisyyttä, ja esimerkiksi tuon ajan lakikirja oli varsin erilainen jos sitä verrataan nykyiseen lakikirjaan. "Vielä 1970-luvulla esimerkiksi homoseksuaalisuus oli sellainen asia, mikä saattoi viedä ihmisen vankilaan. "Vuonna 1894, naisten ja miesten homoseksuaaliset teot kiellettiin Suomessa rangaistuksen uhalla laissa. Kielto kumottiin vuonna 1971, mutta samana vuonna astui voimaan kielto homoseksuaalisuuteen kehottamisesta, joka puolestaan kumottiin vuonna 1999". (https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-homoseksuaalisuus)
Se mikä tekee tuosta asiasta hyvin erikoisen on se, että kyseessä on periaatteessa vain erilainen ihminen, jonka käytös ei ehkä muuten kerro sitä, että hän on erilainen kuin valtavirtaan kuuluvat. Ja tietenkin esimerkiksi punkkarikorut ovat asioita, joiden takia ihminen voi joutua jättämään työnsä. Periaatteessa pelkät silmälasit, jotka voivat tällaisten kirjoitusten jälkeen hajota saattavat aiheuttaa henkilön pakko-eroon tai sulkemiseen pois joukosta. Vielä nykyäänkin esimerkiksi työpaikoilla saatetaan ihmistä kiusata niin tehokkaasti, että he joutuvat eroamaan työpaikastaan siksi, että he ovat vain erilaisia. Nykyään muuten esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat ovat yksi ryhmä yhteiskunnassa, joita jostain syystä syrjitään. Ja syrjiminen kasvattaa kaunoja sekä aiheuttaa väkivaltaa.
Vasta Toinen Maailmansota eli meillä Talvi- ja Jatkosota hitsasivat yhteiskunnan yhtenäiseksi. Ja vasta suomettuminen, Kylmä Sota sekä Neuvostoliiton talutusnuorassa kulkeminen tekivät meille selväksi sen, että me ehkä saatamme tarvita hiukan tukea myös seuraavia mahdollisia sotia varten. Siis yhteiskunta ei ole koskaan valmis, ja aina löytyy ihmisiä joiden mielestä joku muu malli olisi parempi, ja monet noista henkilöistä ylpeinä kannattavat V. Putinin toimien hyväksymistä.
https://kaikenmaailmanilmiot.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti