Siirry pääsisältöön

Maailma tilastojen vankina.

  




Siis miksi keskiluokka on tärkeä?


Kun Carl Friedrich Gauss kehitti aikoinaan kuuluisan Gaussin käyrän, mikä tunnetaan nimellä "kamelin kyttyrä" tai "kellokäyrä", niin hän kehitti samalla välineen, joka mullisti politiikan. Tuon välineen avulla voidaan välittömästi laskea esimerkiksi keskivertoihmisiä, ja tietenkin helpoin tapa määritellä keskimääräinen ihminen on laskea suurin tuloryhmä. Gaussin käyrän pitäisi osoittaa siis se, mikä on keksimääräisesti suurin tuloluokka yhteiskunnassa. Tulojen perusteella tapahtuvan jakamisen pitäisi antaa siis suoraan suurin määrä ihmisiä, koska käyrän keskikohta on korkein. Ja ajatellaan että suurin osa toimijoista sijoittuu käyrän keskiosaan. 

Tulotason avulla tapahtuva ihmisten tyypittäminen on sikäli helppoa, että siinä käsitellään vain numeroita. Numeroiden avulla voidaan osoittaa melko kiistattomasti mikä on esimerkiksi keskisuuri palkka, mutta sitten tietenkin alueelliset erot ja niiden suhde koko maan keskitasoon ovat asioita, jotka vaikuttavat ainakin äänestyskäyttäytymiseen. 

Mutta asia sitten on käytännössä hiukan monimutkaisempi, kuin vain niin sanotun jatkuvan normaalijakauman laskeminen. Nimittäin jos esimerkiksi huippupalkka on paljon muita palkkoja korkeampi, niin se hinaa käyrän keskikohtaa ylöspäin. Ja juuri ääripään palkat saavat aikaan siirtymiä tuossa käyrässä, mikä sitten tietenkin vaikuttaa esimerkiksi poliitikkojen äänisaaliiseen. Samoin esimerkiksi tietyillä alueilla saattaa keskipalkka olla eri kuin muualla maassa, ja se saattaa vaikuttaa yksittäisten poliitikkojen kannatukseen. 

Meillä kaikilla on sellainen käsitys, että keskiluokka mikä tarkoittaa ilmeisesti tulojakauman keskiluokkaa ovat suurin mahdollinen äänestäjien joukko. Joten tuota joukkoa halutaan vaaleissa miellyttää. Kukaan ei koskaan kuitenkaan kysy sitä, että miten tuo "keskitulo" on laskettu? Siis onko siinä vain laitettu jonoon pienin sekä suurin mahdollinen palkka, vai onko myös niiden henkilöiden määrä huomioitu, jotka saavat mitäkin palkkaa? No asia ei minulle kuulu, mutta varmaan tuo asia kiinnostaisi ihmisiä, jotka ovat ehdolla vaaleissa. 

Onko siis keskituloja laskettaessa otettu huomioon keskihajonta? Tuolloin otetaan huomioon "Satunnaismuuttujan standardipoikkeama eli keskihajonta on hajontaluku, joka kuvaa keskimääräistä poikkeamaa odotusarvosta". Tuosta asiasta voitte katsoa lisää esimerkiksi Wikipediasta kohdasta keskihajonta. Kaavassa "K" tarkoittaa kokonais- tai kompleksilukua. 

Siis miten keskiluokalle luvataan asioita? Keskiluokan eli ilmeisesti keskituloisten henkilöiden ajatellaan olevan niin sanottuja tyypillisiä ihmisiä. Heille laaditaan paljon paketteja, joiden avulla sitten nimenomaan noita keskituloisia eli suurimmaksi tuloryhmäksi miellettyjä ihmisiä lähdetään miellyttämään. 

Kun me ajattelemme että keskiluokkaan kuuluva henkilö on tyypillinen ihminen, silloin meidän pitää miettiä sitä, että millä tavalla esimerkiksi keskiluokka määritellään? Onko tuo asia esimerkiksi määritelty valtavan tulohaarukan sisään. Eli tuolloin pienimmän sekä suurimman keskiluokkaan sijoitetun henkilön tulot voivat olla tuhansien eurojen päässä toisistaan. 

Tai sitten juuri oman äänestysalueen tulojen keskijakauma saattaa olla muusta maasta poikkeava. Eli jos oman vaalipiirin tulojen keskiarvo poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta, niin silloin saattaa ihminen luvata paljon ryhmälle, joka ei sitten olekaan niin valtavan suuri. Kun tilastoja kerätään, niin silloin olisi ehkä hyvä lisätä tilastoon, että onko tuo tieto kerätty Kainuusta vai jostain Turun seudulta. Vai onko kyseessä koko maan keskiarvo?


https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskihajonta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matemaattinen_merkint%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Normaalijakauma


Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskihajonta


https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...