Siirry pääsisältöön

Mitä tarkoittaa "osaaja"?

 


Millaisia osaajia maamme tarvitsee? Siis tarvitaanko täällä siivoojia vai insinöörejä? Termi työperäinen maahanmuutto kattaa nimittäin kaiken mahdollisen työvoiman siivoojista lääkäreihin sekä insinööreihin. Ja jos haluamme työperäistä maahanmuuttoa, niin silloin tietenkin pitää myös ulkomaalaisilla osaajilla olla halukkuutta tulla Suomeen. Mikäli sopivan koulutustason omaavia hakijoita ei ole, niin silloin esimerkiksi ICT- ja teknologiateollisuus liputetaan helposti ulos koko Suomesta. Tuolloin jäävät sitten noista yhtiöistä saatavat verotulot saamatta. 

Jos haluamme korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, niin silloin meidän olisi jotenkin markkinoitava Suomea noille henkilöille. Tietenkin me voimme luoda sellaisen markkinointikanavan, millä maahamme houkutellaan siivoojia. Ja se mikä sitten tekee asioista vähän hankalan on se, että Suomi on verraten pieni maa, jonka väestöntiheys on melko pieni. Mikäli nuori kouluttautuu esimerkiksi sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi, niin silloin hän on poissa teknologiateollisuudesta. Jos taas nuori kouluttautuu taas insinööriksi, niin silloin hän ei ehkä tee enää siivoustyötä. Ja juuri tämä on se ongelmallinen asia. 

Suomi on maa, jossa luonnonvaroja on rajallisesti. Siksi meidän pitää panostaa tuotteiden jalostamiseen sekä laatuun, jotta voimme saada tuloja. Me emme siis voi myydä samalla tavalla raakapuuta, raakaöljyä tai rautamalmia kuin Venäjä, USA tai Kanada. Ja jos haluamme panostaa tuotteisiin, joita myymällä me voimme saada tuloja, niin yksi parhaista tuotteista voisi olla esimerkiksi ICT-alan immateriaaliset tuotteet kuten esimerkiksi ohjelmistot. Mutta tuollaisten tuotteiden valmistajalla pitää olla korkea ammattitaito. Ja me voimme sanoa, että esimerkiksi cyber-turvallisuuden alalla meillä voisi olla hyvin paljon annettavaa sekä sotilas- että siviilipuolella. 

 Tuossa eilen näin twiitin, missä sanottiin että ulkomaalaisten nimi on muuttunut "osaajaksi". Tuo sana "osaaja" on uusi muotisana. Kaikkialla valitetaan erilaisista "osaajiin" liittyvistä asioista, joista yksi on tietenkin "osaajapula". Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Siis kukaan meistä ei ole niin sanotusti "yleisosaaja", eli kukaan ei koskaan osaa aivan kaikkia asioita. 

Kun me puhumme siitä, miten ihmisten arvomaailma muuttuu, niin tietenkin huomaamme että esimerkiksi termi "nuorisojengi" on muuttunut muodikkaasti "katujengiksi". Samoin kaikkiin työpaikkailmoituksiin on tullut tuo paljon puhuttu "osaaja"-sana. Mutta sitten tietenkin voidaan samalla tavalla todeta, että esimerkiksi siivooja on osaaja, mutta haluammeko sitten ulkomaalaisia siivoamaan meidän rappujamme? 

Tai siis toisaalta haluammeko me suomalaiset sitten itse tehdä noita siivous- tai muita vastaavia töitä? 1970-luvulla jolloin siirtolaisongelmia rakennettiin oli tuon ulkomailta pestattavan työvoiman tarkoitus tehdä töitä, jotka eivät niin sanotulle kotimaiselle työvoimalle kelvanneet. Mutta sitten tuli eteen se ongelma, että nuo ulkomailta tuodut työläiset tekivät lapsia Ruotsissa, ja noista 1980- ja sen jälkeen syntyneistä lähinnä kouluttamattomista nuorista on tullut ongelma sekä Ruotsissa että muualla. 

Kun aikoinaan ulkomailta pestattiin matalapalkkaisia työläisiä, niin ajatus oli se, että noista henkilöistä pääsee helposti eroon. Mutta sitten nykyään olemme tilanteessa, missä monilla aloilla on pula "osaajista". Eli kuten ICT-alalla on ollut tapana sanoa, niin vaaditaan 20 vuoden ikää ja 15 vuoden työkokemusta. Eikä ihminen kehity osaajaksi millään alalla, jos hän ei saa koskaan harjoitella mitään tuohon alaan kuuluvaa työtä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara