Siirry pääsisältöön

Katujengit ja maahanmuutto

 

Ihmiset alkavat olla kyllästyneitä erilaisiin katujengeihin.

Tai niin ainakin oikeisto uskoo. Ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää seuraavia toimia, joista kaksi tärkeintä ovat.

Katu- ja muusta rikollisesta jengitoiminnasta saatavien tuomioiden koventamista. Eli hänen mukaansa sakkorangaistukset eivät tehoa, ja niitä ei panna myöskään tarpeeksi usein käytäntöön. Poliisi voi hoitaa niitä tapauksia, jotka ovat jo joutuneet väärään seuraan, mutta siis tässä kirjoituksessa pääpaino on ennaltaehkäisyssä. Siis miten estää varsinkin nuorta maahanmuuttajaa ajautumasta katujengiin.

Sosiaaliturva pitäisi Purran varata vain Suomen kansalaisille. Mitä tähän jälkimmäiseen tulee niin, uskoisin että kaikki ovat sitä mieltä että meidän ei pitäisi maksaa sosiaaliturvaa ainakaan kaikille pakolaisilla, vaan vasta kun pakolainen on saanut työtä, ja tehnyt muutenkin sellaisen vaikutelman, että hän voi maassamme elää ilman että vaarantaa ympäristöään, niin silloin hän olisi oikeutettu saamaan työttömyyskorvausta. Omasta mielestäni tuollaisella henkilöllä, joka muuttaa Suomeen pakolaisena voisi olla sellainen velvoite, että he opettelevat ainakin suomenkielen perussanaston sekä myös muutamia asioita maamme lainsäädännöstä, ennen kuin lähtevät etsimään mitään töitä.

Heillä pitäisi olla perustason tiedot omista velvollisuuksistaan, mutta samalla myös heille pitää selittää myös heidän oikeutensa. Samoin myös esimerkiksi naisten asema ja oikeudet maassamme ovat eri kuin tietyissä muissa maissa, joten myös noiden asioiden kanssa pitäisi maahanmuuttajaa ohjata, joskus aivan kädestä pitäen.

Ja jos sitten pakolaiseksi joku lähtee, niin se että hän asuu pakolaiskeskuksessa ennen kuin saa omaa rahaa pitäisi riittää, jos henkilö on tullut maahamme pakosta. Siis jos hän vaikka opiskelisi Suomea ja omaisi tietyn kielitaidon sekä tiedot siitä, mikä maassamme on oikein tai väärin ennen kuin hän lähtee pois pakolaiskeskuksesta, niin hän saattaisi ehkä selvitä vähemmillä vaikeuksilla. Tuo olisi vaihtoehtoinen ohjelma sen sijaan että nojaillaan seiniin ja poltellaan tupakkaa. Ja siis pakolaiskeskuksesta pääsisi pois vasta kun sellainen kieli- ja muut taidot on hankittu, että henkilö sitten kykenee selviytymään yhteiskunnassa.

Kehitysehdotus olisi se, että tuollainen varsinkin nuori maahanmuuttaja tekisi koulutusta koskevan jatkosuunnitelman, eli suunnitelman siitä, miten hän aikoo oikeasti integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Eli siihen voisi kuulua se, että henkilö velvoitetaan käymään iltakoulussa sekä opiskelemaan. Ja jos sitten ilmenee taipumusta rikollisuuteen eli huume- yms. kokeilua, niin silloin voisi ovi kaduille sulkeutua. Tuon suunnitelman seuraaminen olisi velvoittavaa, ja vasta kun se on käyty läpi ja tehtävät suoritettu, niin voidaan puhua avoimesta työ- ja oleskeluluvasta.

Ongelma työperäisessä maahanmuutossa on se, että kuka Suomeen lopulta tulee?

Tietenkin työperäinen maahanmuutto nähdään ratkaisuna työvoimapulaan. Mutta myös työvoimaperäisessä maahanmuutossa on sellainen ongelma, että millaisia ihmisiä sieltä ulkomaita sitten oikeastaan tulee? Siis tuleeko sieltä sitten esimerkiksi niitä korkeasti koulutettuja insinöörejä? Vai onko tähän maahan pääsääntöisesti tulossa esimerkiksi siivoojia tai muita vastaavia matalapalkkaisia ja vähän koulutettuja henkilöitä?

Näiden jälkimmäisten kohdalla riski ajautua rikollisuuteen on paljon suurempi kuin korkeasti koulutettujen henkilöiden. Joten sen takia meidän pitää miettiä sitä, että onko esimerkiksi se työvoima mitä tarvitsemme oikeasti sitä, mitä tuolta ulkomailta on tulossa? Vai onko tänne tulossa sitten niitä siivoojia, jotka jäävät lopun iäkseen siivoamaan jotain rappukäytäviä?

Siis oli maahanmuuton syy pakolaisuus tai työperäinen maahanmuutto, niin noiden henkilöiden ajautuminen rikollisuuteen pitäisi estää varsinkin siinä tapauksessa että heidän työpaikkansa menee konkurssiin. Se että henkilö velvoitettaisiin kehittämään itseään, eli käymään kouluja sekä olemaan poissa kaduilta sekä vaikeuksista olisi ehkä paras mahdollinen tapa selättää katujengit. Siis poliisi on tietenkin yksi asia joka voi auttaa tuomaan turvaa kaduille, mutta kestävän kehityksen ratkaisu löytyisi ehkä sitten kuitenkin ennaltaehkäisystä, jolla tuollaista ehkä hyvinkin huonolla itsetunnolla varustettua henkilöä voidaan kehittää.

https://yle.fi/a/74-20008076


https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2022/12/10/katujengit-ja-maahanmuutto/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara