USA:n korkein oikeus on joutunut miettimään sitä, että onko Pohjois-Carolinen vaalipiirijako sidoksissa osavaltioiden itsenäisen lainsäädännön teoriana tunnettuun asiaan. Tai siis tämä vaalipiirijako on sikäli ongelmallinen asia, että aina voidaan kysyä sitä, että onko vaalipiirijako oikeastaan edes asia, mikä voidaan liittää mihinkään perustuslakiin?
Lainsäädännölliset kysymykset ovat aina hiukan vaikeita, mutta USAssa on samanlaisia ongelmia kuin muuallakin maailmassa, ja yksi noista ongelmista on väestön muuttaminen kaupunkeihin. Samaan aikaan kun suurkaupungit vetävät väkeä, niin maaseutu alkaa autioitua, ja esimerkiksi maanviljelijöiden tilakoko alkaa kasvaa. Ja juuri väestön keskittyminen aiheuttaa kahdenlaisia ongelmia.
*Tietyissä vaalipiireissä väestön määrä kasvaa.
*Ja toiset vaalipiirit taas autioituvat.
Mitä jos joku ostaa jonkun vaalipiirin kaikki maat? Eli autioituvien vaalipiirien ongelma.
Tuo vaalipiirien autioituminen tietenkin tarkoittaa sitä, että joistakin vaalipiireistä voi päästä edustamaan kansaa hyvinkin pienellä äänimäärällä. Ja on olemassa teoreettinen mahdollisuus että johonkin osavaltioon tai jonnekin alueelle muodostuu vaalipiiri, jossa voisi elää oikeasti vain yksi ihminen. Jos tuollainen vaalipiiri muodostuu jonnekin keskilännen takamaille, niin silloin ihminen voisi yksin päästä esimerkiksi osavaltion parlamenttiin, ilman että häntä äänestää kukaan muu kuin hän itse.
Tuolloin tullaan hypoteettiseen tilanteeseen, jossa joku super-rikas ostaa kaikki vaalipiirin maat, jolloin hän voisi olla vaalipiirin ainoa asukas. Teoreettisesti tämä voisi olla oikeasti mahdollista.
USAn lainsäädännön ongelma on siinä, että esimerkiksi vaalipiirit on rakennettu agraariyhteiskuntaa ajatellen. Samoin ampuma-aselait on tehty koskemaan jotain kuudesti laukeavia revolvereja sekä Winchester-kivääreitä. Siis tuo 1860-luvulla perustuslakiin tehty lisäys ei ota huomioon nykyaikaisten tuliaseiden tehoa, mikä tarkoittaa sitä, että erittäin tulivoimaisia aseita voi ostaa kuka vain, ja se sitten tuo vielä lisää ongelmia.
Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi USAn presidentinvaaleissa osavaltiokohtainen valitsijamiesten määrä ei vastaa nykyistä osavaltioiden väestöjakaumaa. Eli joistakin osavaltioista tulee suhteettoman paljon valitsijamiehiä, kun taas osasta tulee suhteettoman vähän noita ihmisiä, joiden tehtävänä on valita USAn presidentti.
USA:n presidentin vaaleissa vaalipiirit eivät vastaa nykyistä väestömäärää. Samoin se että esivaaleissa voivat äänestää vain puolueiden jäsenet, ja esivaalien jälkeen alkaa varsinainen demokraattien sekä republikaanien ehdokkaiden välinen vääntö, eli taistelu sieluista alkaa silloin todellisella voimalla. Se mikä aina tulee lopulta eteen on tilanne, missä tarjolla on vain huonoja ehdokkaita. Tuo tilanne on se, miksi USAssa esimerkiksi presidentin istuntokaudet on rajattu kahteen.
Jos nimittäin ajatellaan että Trumpin ehdokkuus evätään siksi, että hän on huono presidentti, niin se sama asia tulee silloin eteen myös muiden presidenttien kohdalla. Eli jos ihmisiä estetään asettumasta ehdokkaaksi jossain vaaleissa siksi, että he eivät ole sopivia, niin se heijastuu myös seuraaviin presidentteihin. Tuolloin meidän pitää aina muistaa se, että jos jotain presidenttiä varten tehdään erityisjärjestelyjä, niin tuo sama järjestely on käytössä myös seuraavien presidenttien kohdalla.
https://yle.fi/a/3-12684202
https://kaikenmaailmanilmiot.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti