Siirry pääsisältöön

Suomalaiset liikemiehet ovat peitelleet rikollisten rahoja sanoo YLE.



FSB:n päämaja Moscow, Kuznetsky Most Street 24 (Wikipedia/ Venäjän turvallisuuspalvelu)


Vaikka suomalaisilla yhtiöillä on periaatteessa erittäin hyvä maine meidän maassamme, niin kuitenkin ulkomailla toimiessaan myös suomalaiset yhtiöt tai niiden edustajat ovat saattaneet toimia korruptiota edistävästi. Eli suomalaisten yhtiöiden yhteyshenkilöt ulkomailla ovat saattaneet tarjota lahjuksia esimerkiksi toisen valtion virkamiehille, jotta nämä suosisivat heidän toimeksiantajiaan. Tai sitten suomalaiset liikemiehet ovat myös itse saattaneet tarjota tai osallistua lahjusten tarjoamiseen ulkomailla oleskellessaan. Meillä Suomessa kyllä korostetaan jatkuvasti sitä, kuinka korruptiovapaa vyöhyke meidän maamme oikeastaan on, ja olemme aina olleet ylpeitä siitä, että olemme maailman vähiten korruptoituneiden maiden listoilla. 

Mutta miten sitten olemme toimineet ulkomailla? Siis jos ajatellaan että esimerkiksi Venäjällä korruptio on melkein maan tapa, ja viranomaisten lahjominen on hyvin yleistä, niin voimme kyllä olettaa, että ainakin joku tuolla itäisessä ihmemaassa on sekaantunut korruptioon sekä viranomaisten lahjomiseen. Nimittäin muuten Venäjällä ei tehdä bisnestä. Mutta tietenkin jos tuollaisia tapauksia lähdettäisiin tutkimaan tarkasti, niin ensin pitäisi kysyä sitä, että onko suomalainen yrittäjä tiennyt mahdollisen venäläisen kumppanin lahjovan viranomaisia? 

Siis jos kyseessä on yhteisyritys, missä on mukana sekä venäläisiä että suomalaisia yrittäjiä, niin ovatko suomalaiset oikeasti edes käyneet Venäjällä? Vai onko kaikki yhteydenpito kumppanien välillä tapahtunut Suomessa, mikä voisi olla ehkä hyvinkin sopia paremmin venäläisille että myös suomalaisille. Tuolloin esimerkiksi netissä lausutut kommentit eräistä Venäläisten viranomaisten tyyleistä hoitaa asioita eivät vaikuta suomalaisten asemaan sekä oikeuteen saada viisumeja. Eli venäläinen osapuoli hoitaa noissa tapauksissa tuotteiden markkinoinnin sekä jakelun Venäjällä. Ja Suomalaiset suorittavat länsimaisten tuotteiden ostot, ja ne viedään rajan yli rekoissa, joissa on Venäjän kilvet. 

Tuolloin venäläiset hoitavat asiat kotimaassaan, koska he tuntevat venäläisen virkamiestavan. Ja jos sitten esimerkiksi FSB tekee ratsian toimistoon, niin riskin kantaa venäläinen osapuoli. Ongelma vain on siinä, että ulkomaankauppaan tarvitaan FSBn lupa. Jos tuon halutun luvan haluaa saada, niin silloin pitää vastata myöntävästi myös FSBn ehdotuksiin. Eli kuten olen kauan sitten kirjoittanut, niin oligarkki ei ole yksityishenkilö siinä mielessä kuin esimerkiksi suomalainen yrittäjä. FSB saattaa pyytää oligarkeilta esimerkiksi sitä, että he ostavat kiinteistöjä tai huoneistoja jostain tietystä paikasta, ja sitten antavan noiden kiinteistöjen käyttö-oikeuden suoraan FSBlle. 

Samoin jos venäläinen lähtee ulos maastaan, niin FSB saattaa pyytää pieniä tuliaisia kuten matkapuhelimia tai tietokoneita vastalahjaksi viisumista. Ja jos FSBn pyyntöihin vastataan kieltävästi, niin seuraavaksi edessä on todella pahoja vaikeuksia. Eli henkilö saatetaan savustaa ulos työpaikastaan, ja hänen elämästään tulee hyvin vaikeaa. 

Eli kyseessä on tuolloin kaksoisyritys. Tuo yritys saattaa viedä esimerkiksi elektroniikkaa Venäjälle, ja sitten ostaa sieltä puutavaraa tai muita asioita, jotka Venäjällä ovat halpoja. Eli raha liikkuu tuolloin lähinnä suomalaisessa pankissa. Ja riski menettää sijoitus on tuolloin hyvin vähäistä. Suomi on ennen kauppasulkua ja talouspakotteita ollut maa, jonka kautta Venäläiset ovat voineet hoidella sijoituksiaan länsimaissa. Tuolloin sijoitustoimintaan tarvittavat rahat siirretään ensin suomalaiseen pankkiin, jotta niiden alkuperä ei näy niin helposti. Sitten rahaa vain käytetään esimerkiksi huoneistojen sekä kiinteistöjen ostoon länsimaissa. 


https://yle.fi/a/74-20004271


https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_turvallisuuspalvelu

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara