Siirry pääsisältöön

Presidentti Niinistö sanoi, että Suomeen ei tuoda ydinaseita ainakaan rauhan aikana.


Nykyään esimerkiksi F-35 Lighning II hävittäjä kykenee ydiniskuun. Ja esimerkiksi taktisten ydinaseiden käyttöön nuo nopeat taktiset koneet pystyvät paljon paremmin kuin strategiset pommikoneet. Toki nämä häivehävittäjät voivat iskeä ydinasein myös pitkälle vihollisen selustaan, eli taktisella aseella voi olla myös strateginen rooli. Eli jos nuo koneet vain saavat polttoainetta ilmatankkauksen avulla, niin ne voivat myös hyökätä esimerkiksi tuhansia kilometrejä vihollisen selustassa olevia kohteita vastaan. 

Ydinaseet kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas potentiaalisesta hyökkääjästä, koska se antaa yksiköille aikaa reagoida mahdolliseen iskuun. 

Ydinaseiden sijoitus maamme alueelle ei ehkä ole aivan niin järkevä ajatus, kuin mitä se näyttää. Nimittäin jos Venäjä hyökkää Suomessa olevia joukkoja vastaan, niin silloin ensisijainen kohde ovat tietenkin nuo ydinaseet. Eli kun hyökkäys tulee, niin silloin ei ole montaa minuuttia aikaa reagoida, ja osassa skenaarioista konventionaalisen sodan ensi-isku tapahtuu täsmä-asein, jotka suunnataan erityisesti ydinaseita sekä niiden kuljetus, huolto sekä laukaisu infrastruktuuria vastaan. Ydinaseiden kuljetus- ja käyttö välineet eli lentokoneet sekä ohjukset ovat niitä kohteita, joiden tuhoaminen palvelee myös konventionaalista aseilta suojautumista, koska noiden välineiden avulla voidaan myös kuljettaa konventionaalisia aseita kohteeseen. Ja siksi nuo välineet ovat sotilaallisia kohteita, joiden tuhoaminen palvelee monia asioita. 

Ydinaseiden sijoittaminen etäälle mahdollisesta hyökkääjästä palvelee enemmän tarkoitustaan. Kun aseet ovat pitkällä hyökkääjästä, niin silloin yksiköillä on aikaa reagoida iskuun. Tuolloin ydinaseita käyttävät yksiköt ehtivät pois mahdollisesti hypersoonisten aseiden avulla tehtyjen iskujen alta. Monissa skenaarioissa isku NATO-tukikohtia vastaan alkaa esimerkiksi laivaston ampumien risteilyohjusten avulla. Ja esimerkiksi Kalibr-ohjusten lentoaika kohteeseen on melko lyhyt. 

Kun ajatellaan esimerkiksi taktista ydinasetta, jota kuljettaa nopea taktinen rynnäkkökone, niin tuon koneen tuhoaminen tietenkin helpottaa ilmaherruuden saavuttamista alueella, ja ydinaseiden kanto- tai kuljetuslaitteiden tuhoaminen on melko helppo projekti johon voidaan käyttää hybriditoimintaa. Eli lentokoneen tai ohjuksen kantoraketin tuhoamiseen ei kovin suurta tulivoimaa tarvita, ja esimerkiksi pienet kamikaze-lennokit tai suurikaliiberiset tarkka-ammuntakiväärit, joissa saatetaan käyttää uraaniluotia voivat tehdä hyvin pahaa vahinkoa jos niitä ammutaan lentokoneen kuomuun tai ohjuksen kantorakettiin. NATOn Euroopassa olevat ydinaseet ovat ilmeisesti pääasiassa pommeja, joita kuljetetaan kohteisiin taktisten rynnäkkökoneiden avulla. 

Ja sitten tietenkin myös laivastoilla on sota-aluksiin sijoitettuja eritehoisia ydinaseita, kuten sukellusveneiden tai pinta-lusten käyttöön tarkoitettuja ydinsyvyyspommeja, joita voidaan käyttää myös maakohteita vastaan sekä Tomahawk- sekä pienempiä Harpoon-tyyppisiä risteilyohjuksia sekä sukellusveneisiin sijoitettuja strategisia ydinaseita kuten Trident-ohjuksia, joissa on eri tehoisia taistelukärkiä. syy siihen miksi NATOn ydinpelotteesta huomattava osa sijaitsee merellä tai ilmassa lentävissä strategisissa pommikoneissa, joiden tukikohdat sijaitsevat kaukana Atlantin toisella puolella on siinä, että aina on olemassa vaara että noita aseita vastaan hyökätään. 

Ydinaseiden turvallisuus on erittäin vaativa asia, eli jos noita aseita on jossain tukikohdissa, niin niitä pitää suojella myös terrori-iskuja vastaan. Eli maamme yhteistyö NATOn kanssa saattaa pitää pääasiassa sisällään esimerkiksi mahdollisuuden että ydinaseita kuljettavat pommikoneet voivat operoida maamme alueen päällä. Tai noiden koneiden tukimiehistöjä, kuten ydinase onnettomuuksien rajoittamiseen sekä mahdollisesti vaurioituneiden pommien haltuunottoon erikoistuneiden ydinhätätilayksiköiden eli NEST (Nuclear Emergency Search Team)-yksiköiden kalusto voisi tukeutua maamme lentokenttiin. Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, niin varsinaisesti ydinaseiden sijoittaminen näin lähelle potentiaalista hyökkääjää ei ole järkevää. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/presidentti-niinisto-puhuu-maanpuolustuskurssin-avajaisissa-katso-suorana/8564798

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara