Siirry pääsisältöön

Eivätkö ihmiset saisi uskoa sitä, mitä maamme johtava sanomalehti kirjoittaa?

 


Yllä: Sanomatalo Helsingissä. Talossa on mm. Helsingin Sanomien toimituksen toimitilat. Kuva: Sanoma.fi

Alussa pitää kysyä avainkysymys. Miten Helsingin Sanomien työntekijät uskalsivat julkaista jutun seksuaalisesta hyväksikäytöstä mainiten samalla Wille Rydmanin nimeltä? Miten nuo tietolähteet ovat vakuuttaneet juttua tekevän toimittajan sekä hänen esimiehensä siitä, että Rydman on todella tehnyt nuo rikokset, joista häntä on epäilty tai syytetty? 

Tapaus Rydman on saanut aikaan paljon keskustelua ja kyse on vakavasta aiheesta. Ensinnäkin kyseessä on poliittinen vaikuttaja, joka leimattiin Helsingin Sanomien jutussa nimeltä rikolliseksi, eli kyseessä oli alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö. Se mikä tekee tästä asiasta vaikean on se, että Rydman on nimetty syylliseksi ilman oikeudenkäyntiä. Mutta kuten olen usein sanonut sekä kirjoittanut ja sinetilläni vahvistanut on se, että julkaisija kantaa aina vastuun julkaistusta aineistosta. 

Aina kun puhutaan rikoksista, niin pitää muistaa että joka kerran faktat ovat niitä asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Ja aina pitää muistaa se, että julkisuuden henkilöllä on aina kateellisia vihamiehiä, jotka saattavat esimerkiksi jopa palkata alaikäisiä tekemään niin sanotusti "temput" tämän kohteen kanssa. Se ei tietenkään tee alaikäiseen kohdistuvaa seksuaalista toimintaa lain edessä hyväksyttäväksi, ja on myös moraalitonta palkata alaikäistä tuollaiseen toimintaan. 

Mutta siis se mitä KRP on poistanut julkaistuissa kuulustelupapereissa saattaa sisältää asian ytimen. Eli onko tuota väitettyä tekoa tapahtunut vai ei? Ja sitten induktiokysymys on se, että onko Rydman teon hetkellä tietoinen kumppaninsa olevan alaikäinen? Vai onko alaikäinen ehkä esiintynyt vaikkapa siskonsa papereita näyttämällä täysi-ikäisenä. Näitä kysymyksiä tulee Rydmanin asianajaja esittämään. 

Mutta kuten tiedämme, niin syyttäminen alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta on vakava asia, ja aina pitää kysyä myös se, että mistä esimerkiksi Helsingin Sanomat ovat saaneet tietää näistä asioista? Meidän kaikkien pitäisi olla objektiivisia sekä antaa vain faktojen puhua. Mutta samalla meidän pitää huomioida myös esimerkiksi sitä, että tietolähteille eli hyväksikäytön uhreille ei saisi tällaisesta asiasta tulla seuraamuksia. Siis lehtijutun hyväksyy toimittajan esimies, ja sen takia voidaan sanoa, että jos henkilö nimetään esimerkiksi alaikäiseen sekaantujaksi, niin siihen pitää olla erittäin hyvät syyt. Ja sitten tietenkin kaikkein mielenkiintoisinta olisi se, että mitä varten nämä asiat ovat tulleet tietoon vasta nyt? 

Eli onko niistä tehty aikoinaan rikosilmoitus, mutta sitten ilmoitus on ehkä vedetty pois, koska joku on tarjonnut rahaa tai sopimusta? Vai onko poliisien asenne tässä hypoteettisessa ilmoituksessa ollut jotenkin sellainen, että hypoteettinen ilmoitusten tekijä on pyytänyt sen poistamista? Siis avainkysymys on siinä, että mikä sai sitten toimittajan sekä hänen esimiehensä vakuuttumaan siitä, että nuo henkilöt puhuvat totta, eivätkä keksi asioita omasta päästään. Siis miten nuo haastatellut henkilöt ovat todistaneet väitteensä, niin että Helsingin Sanomat tai sen toimittajat ovat uskaltaneet kirjoittaa siitä jutun jossa Rydman nimetään rikolliseksi tekoon, joka on hyvin vakava? 


https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/2022/06/nain-naiset-ovat-kertoneet-rydmanista.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...