Siirry pääsisältöön

Ammatillisen opetuksen arvostamisesta

 





Ammatillisen opetuksen arvostaminen on asia, mitä pitäisi huomioida vähän paremmin. Meillä Suomessa ammatillista opetusta ja koulutusta arvostetaan jotenkin oudon vähän. Siis ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee myös muita kuin sairaanhoitajia, eli sairaanhoitajan koulutus ei ole ainoa koulutuslinja, jonka henkilö voi valita, kun hän jättää peruskoulun. Mutta jostain syystä mitään muuta ammattia ei koskaan mainita kuin vain sairaanhoitaja. 

Jotenkin esimerkiksi uutisista saa sellaisen käsityksen, että maamme ainoa tarjolla oleva ammattikoululinja on sairaanhoitaja, jota sitten arvostetaan todella korkealle. Eli sairaanhoitajien työtä sekä uhrautuvuutta kyllä kauheasti korostetaan, mutta se ei sitten näy koskaan heidän palkassaan. Mutta kun sitten katsellaan tarkemmin esimerkiksi mediassa olevia kirjoituksia, jotka koskevat ammatteja, niin niistä saa sellaisen kuvan, että maassamme on kaksi työtä, jota on oikeasti tarjolla.

Toinen on sairaanhoitaja ja toinen on siivooja. Eli jotenkin tuntuu että ketään muita ihmisiä ei maailmassa ole edes olemassa. Mutta sitten jos mietitään sitä, miksi ylioppilaita niin kauheasti korostetaan, ja miksi ainakin jotkut nuorena ammattiin valmistuneet sitten lähtevät opiskelemaan yliopistoon, niin syy tähän saattaa olla se, että he kokevat olevansa riittämättömiä. Kun työpaikkailmoituksia luetaan, niin aina vaaditaan jotain korkeakoulu yms. Samoin jos esimerkiksi sähkö- tai putkiasentaja sitten sanoo jossain illanvietossa olevansa sähkö- tai putkimies, niin vastaus on aina, että "ai ootko", tai mikä oikeastaan kuvittelet olevasi? 

Tai sitten jossain istuu aina joku insinööri, joka tietää kaikki asiat vähän paremmin.  Se miten sitten esimerkiksi vastavalmistuneeseen ammattikoulusta paperit saaneeseen henkilöön suhtaudutaan työmarkkinoilla varmaan myös kannustaa hakeutumaan aikuislukioon. Eli tarjolla on tietenkin niitä siivoustöitä, joissa ei oma ammattitaito pääse kehittymään, ja sitten työnjohtaja saattaa suoraan sanoa, että miksi et jättänyt koulua, niin olisit päässyt töihin. Eli ammattiin valmistumista on jotenkin maassamme pidetty häpeänä tai ehkä kiusallisena asiana. On jotenkin outoa, että ammattikoulua pidetään jotenkin sellaisten paikkana, jotka eivät muka muualle pääse. 

Tuolloin tuntuu siltä, että joku Keuruun kassan sekatyömies on arvostetumpi siksi, että hän on suhteilla päässyt töihin. Siis miten se osaaminen on muka osoitettu, kun koulun keskeyttänyt vailla peruskoulun päättötodistusta oleva henkilö on otettu ensimmäiseen työpaikkaansa? 

Tai mitä se kenellekään kuuluu, mutta ehkä siitä pääsemisestä voidaan keskustella vähän tarkemmin. Miten henkilö jolla ei ole mitään todistuksia vakuuttaa työnantajan siitä, että hän osaa tehdä työtä, josta työnantaja maksaa palkan? 

Ammattikouluissa ammattiin opiskeluun kuuluu myös sellainen kuin käytännön työharjoittelu. Tuossa harjoittelussa opiskelija oppii miten työt tehdään oikeassa yrityksessä. Tarkoitus on se, että ammattiin opiskeleva henkilö voi tuon harjoittelun kautta osoittaa osaamistaan työnjohtajille sekä solmia suhteita tulevaan työpaikkaan. Mutta joskus tuo harjoittelu on sellainen, että se varmasti palauttaa ammattikoulussa opiskeluja suorittavan henkilön sinne maan pinnalle.  

Eli hänet voidaan laittaa jonkun pultsarin komenneltavaksi, joka karjuu että hänen serkkunsa oli 30 vuotta aputöissä, kunnes sitten hänet ylennettiin, ja mitään ei tuo harjoittelija sitten osaa. Tällä tavoin sitten saadaan luotua työelämästä se paljon arkisempi puoli, kuin mitä esimerkiksi ammatinvalinnan ohjaaja siitä on antanut. Joten sen takia saattaa ammattikouluilla olla jotenkin outo kaiku vielä nykyäänkin. 

 https://yle.fi/uutiset/3-12480289


https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...