Kun opiskelija menee varsinkin korkeakouluun, niin hänelle sanotaan että opiskelu on yhteisöllistä toimintaa, johon kuuluu siis opiskelun sekä tenttien lisäksi myös erilaiset juhlat, joita myös bileiksi kutsutaan. Osallistuminen näihin illanviettoihin sekä riehakkaaseen opiskelijaelämään ovat asioita, joissa opiskelija voi verkostoitua. Parhaimmassa tapauksessa nuo juhlat jäävät muistiin positiivisina ja iloisina tapahtumina. Pahimmillaan ne aiheuttavat velkaantumista tai jopa sen, että opiskelija menettää otteen opiskeluun sekä jää valmistumatta. Siis bileet ovat ne tapahtumat, joita jokainen opiskelija myös odottaa kun hän tulee korkeakouluun.
Mutta ongelma sitten tulee siinä, että riehakas opiskelijaelämä kuluttaa jo muutenkin vähiä säästöjä sekä aiheuttaa suuren loven myös niihin takuutuloihin, jotka ovat opintotuki sekä siihen kuuluva asumislisä. Eli voidakseen osallistua opiskelijoiden illanviettoihin pitää opiskelijan hankkia osa-aikainen työ. Tuota osa-aikaista työtä tietenkin rajoittaa esimerkiksi sellainen asia, mitä kutsutaan jaksamiseksi sekä tenteiksi. Siis miten jaan aikani bileiden, opiskelun sekä muun elämän parissa? Varmaan jokainen tuttava ja perheenjäsen haluaisi jossain vaiheessa nähdä opiskelijan valmistuvan, ja siirtyvän työelämään.
Jos ihminen on jatkuvasti 12h päivässä koulussa sekä työssä, niin se sitten rasittaa todella paljon. On sitten huomioitava myös sellainen asia, että esimerkiksi kesätöitä ei aina löydy, ja silloin pitää joko pysyä poissa juhlista tai sitten pyytää rahaa vanhemmilta. Toki rahaa pitää aina olla tallella sellaisia menoja varten, kuin jos vaikka läppäri sattuu hajoamaan. Mutta opiskelijakavereilta saatu vertaistuki on asia, joka auttaa yli vaikeistakin paikoista.
Yksin oleminen nimittäin stressaa todella paljon. Ja jos itseä osoitellaan sormella sekä haukutaan jatkuvasti, niin se ei ole mitään kovin ylevän tuntuista toimintaa, eikä se ole kenestäkään kivaa. Jos opiskelija eristäytyy, niin olen sitä mieltä, että tuolloin häneltä voisi kyllä tiedustella syytä siihen, miksei huvita käydä riennoissa? Eli onko ehkä takana elämä, jossa muut puhuvat takana pahaa, ja kertovat kuinka huono ja hyödytön ihminen on?
Tietenkin esimerkiksi tentit ovat asia, mikä kuormittaa erityisen paljon, koska vain läpäistyt tentit takaavat sen, että opiskelija saa riittävästi opintopisteitä. Ja kaikki muut asiat kuten opinto- sekä ateriatuki ovat sidoksissa opintopisteisiin. Joten opiskelijamme voi sitten lähteä siitä, että hän tekee työtä kesälomalla ahkerasti. Talvella hän voi rillutella aivan tosissaan, ja tietenkin opinnoissa menestyminen on varmasti pääasia, koska valmistunut voi lähteä työelämään ja saada ainakin työmarkkinatukea, jos ei töitä satu heti tulemaan. Opiskelijan ongelma on siinä, että koska hän ei ole vielä valmistunut, niin hän joutuu ottamaan vastaan melkein mitä töitä sattuu löytymään.
Yksi asia mikä sitten opiskelijan kesätyössä on ikävää on se, että kaikilta kysytään sitä, mitä muuta kuin opiskelua he voivat laittaa CV:hen? Mutta toisaalta pitää muistaa että esimerkiksi täysin suoritettu asianajajan tutkinto tarkoittaa sitä, että henkilöllä on asianajajan valtuudet, mitä ei opiskelijalla vielä ole. Ja tuo oikeus näkyy myös palkassa. Samoin täysin koulutettu filosofian tohtori saa parempaa palkkaa kuin henkilö, joka vasta opiskelee koodaamista.
Eli nykyään opiskelusta on tullut niin sanottua multi-tasking-toimintaa, missä opintoja sekä töitä pitää suorittaa vauhdilla. Se mikä sitten valtion kannalta varmaan on suotavaa, on se että opiskelija jolla ei ole kesätöitä eikä sitä ylimääräistä rahaa valmistuu nopeammin, kuin opiskelija jonka aika menee esimerkiksi osa-aikaisissa töissä.
On hyvin ikävää jos opinnot menevät huonosti sen takia, että henkilö lähtee ryyppäämään ja kaikki aika menee sitten bileissä sekä töissä. Eli lopulta myös opinto-aika yliopistoissa loppuu, ja henkilö jää valmistumatta. Siis opintoihin pitää löytyä motiivi, jotta niitä jaksaa tehdä. Samoin opiskelussa pitää olla muutakin kuin hautajaistunnelmaa. Yliopistossa opiskelun pitäisi olla ainutlaatuinen kokemus, joka muistetaan kokonaisuutena, johon kuuluvat myös esimerkiksi juuri ne illanistujaiset. On hyvin ikävää jos ihmisen mieleen jää lopun elämäksi se, että hän ei kuulunut oikein mihinkään, ja kavereita tapaisi vain luokissa sekä ryhmätöiden yhteydessä.
On tietenkin jokaisen oma asia kenen kanssa viettää vapaa-aikaansa, mutta jos toisen muistot opiskelusta ovat pelkkää harmaata puurtamista, niin silloin ehkä on hyvä ajatella,. että tuon toisen henkilön yliopisto-opiskelu ei sitten ollutkaan niin upeaa ja riemukasta kuin se olisi ehkä voinut olla. Mutta ehkä kannattaa muistaa, että tuollainen harmaa ihminen on se, joka valmistuu hyvissä ajoin, ja hän saattaa seisoa ovella ottamassa vastaan niitä entisiä tuttavia, jotka opiskelivat hänen kanssaan silloin kauan sitten.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/t%C3%B6rke%C3%A4%C3%A4-ett%C3%A4-opiskelija-asemaa-k%C3%A4ytet%C3%A4%C3%A4n-t%C3%A4ll%C3%A4-tavalla-hyv%C3%A4ksi-kysely-paljasti-karun-totuuden-opiskelijoiden-ty%C3%B6sopimuksista/ar-AAXQJLP?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=61c166b3695344bc96432a0c3c4d3140
https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti