Siirry pääsisältöön

Niin ottaisinko pillerin?



Meidän maassamme on yksi ongelma, mikä on melko yleinen. Se on päihteiden väärinkäyttö. Samoin toinen ongelma on se, että tietyissä taudeissa on ehkä keskitytty liikaa lääkinnälliseen hoitoon, koska se on halvempaa kuin jossain terapioissa juokseminen. Lääkepurkki mikä sisältää onnellisuuspillereitä maksaa 22 euroa vuodessa, kun taas terapia maksaa 1700 euro vuodessa, ja samassa ajassa kun terapeutti käy läpi erilaisia asioita voi yksi lääkäri hoitaa 20 potilasta kirjoittamalla näille reseptin, jotta hän saa niin sanottuja onnellisuuslääkkeitä. 

Mutta onko asia sitten oikeasti niin, että tuon erityiskorvattavan lääkepurkin hinta yhteiskunnalle on se paljon puhuttu 22 euroa? Siis jos ajatellaan että potilas maksaa noista lääkkeistä omavastuu-osuuden 5 euroa, niin silloin tietenkin joku muu maksaa lopun summan noista lääkkeistä. Tai sitten jos potilas jää pois työelämästä sen takia että hän on masentunut, niin toki hän tarvitsee tuolloin jonkinlaisen toimeentulon. Ja silloin puhutaan tietenkin sairaseläkkeestä tai kuntoutustuesta, jonka yhteiskunta maksaa. 

Jotkut lääkkeet kuten Leponex tietenkin vaativat sitä, että henkilö käy aina säännöllisesti veriarvo-kontrollissa , missä mitataan valkosolujen määrää verenkierrossa. Eikö tuo sitten maksa yhtään mitään yhteiskunnalle? Eli onko lääkehoito tuolloin oikeasti halvempaa kuin terapia? Ja miksi aina kun käsitellään terapioita niin vain sen hinta otetaan huomioon? Samoin otetaanko huomioon että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka ihmissuhteet saattaa tuollainen "terapia" missä alkoholi sekä mielenterveyslääkkeet yhdistyvät katkaista kokonaan. 

Eli ihminen jää yksin ongelmiensa pilleriensä sekä alkoholin kanssa. Tietenkin esimerkiksi Donald Trump varmaan saa paljon huomiota sillä, että hän leimaa mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä sen jälkeen, kun muutama koululainen saa surmansa ampumisen jälkeen. 

Mutta siihen että miten mielenterveyspotilasta estetään saamasta asetta ei juurikaan puututa. Eli unohdetaan se, että potilas mikä ei ole koskaan ollut hoidon piirissä on vaarallinen. Hänellä ei ole aseenkantoluvan vientiin oikeuttavaa diagnoosia tai rikosrekisteriä, jonka perusteella hänen oikeuttaan kantaa aseita voidaan rajoittaa. Eli kuten ennenkin on todettu, niin ensikertalainen rikollinen on vaarallisempi kuin jo vankilassa ollut henkilö. Ensikertalainen rikollinen voi halutessaan saada aseen myös Suomessa, koska hänellä ei ole rikollista taustaa eikä häntä edes tunneta vaarallisena. 

Se mikä tästä lääkehoito-keskeisestä mallista tekee turhan usein ikävän on se, että lääkkeiden erityiskorvattavuus tekee lääkkeistä hyvin helpon hakea, ja sitten vielä haetaan sairaslomaa, koska se tietenkin vapauttaa ihmisen työnelämän paineista. Ja pahimmillaan potilas jää tuolloin kotiin makaamaan, sekä popsimaan onnellisuuspillereitä ja juomaan keskiolutta. 

Eli silloin tietenkin karkaistaan ne kaikki muut siteet todellisuutteen, ja sitten edessä on tilanne, missä potilaan muu terveys saattaa romahtaa. Jos ajatellaan lääkäreiden suosikkidiagnoosia eli masennusta, niin toki masentunutta pitää voida auttaa. Mutta sitten seuraa tilanne, missä henkilö ympäröidään sellaisilla myönteisesti lääkitykseen suhtautuvilla potilailla, joilla saattaa olla myös päihdeongelmia. 

Tietenkin lääkehoito varmaan sopii kaikille, jotka ovat oikeasti masentuneita. Mutta aina silloin tällöin kohtaamme tilanteen, missä esimerkiksi rankasti päihderiippuvainen henkilö hakee sairaslomaa saadakseen ilmaisia pillereitä sekä jäädäkseen pois töistä, ja sitten lähtee mopo käsistä kuten on tapana sanoa. Eli onnellisuuspillerit yhdessä alkoholin kanssa ovat asioita, joiden kanssa voi aina viettää mukavia hetkiä paeten maailman pahuutta, ja ehkä joku sitten tekee ne silmien edessä hyppivät kuviot todellisiksi. 

Eli otetaanko esimerkiksi juuri näitä päihdeongelmaisia huomioon silloin kun tutkimuksia lääkkeiden sopivuudesta tehdään. Juuri päihdeongelmainen tekee usein sen, että hän jää istumaan kotiin, hakee kaljaa kaupasta sekä popsii niitä paljon puhuttuja onnellisuustabletteja. Ehkä sitten kun virtsan väri on ruskea, ja maksa päästää kaiken läpi joutuu tuollainen potilas vielä maksan siirtoa odottamaan. 


https://yle.fi/uutiset/3-12440650


https://maailmastajaihmisista.blogspot.com/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara