Siirry pääsisältöön

Erdogan on vähän samanlainen kuin Putin

Turkin ilmavoimien F-16 hävittäjiä


Turkin presidentti Erdoganin voimakkaat puheet liittyvät sekä sisä- että ulkopolitiikkaan. Turkissa diplomatia käsitetään siten, että se on vaihtokauppaa. Erdogan ajattelee ilmeisesti, että kovat puheet sitten tuovat hänelle lisää pontta sisäpolitiikassa. Samoin hän saattaa ajatella että kovat puheet takaavat hänelle mahdollisuuden tehdä kauppaa erilaisissa asioissa. 

En usko että Erdogan kovin ponnekkaasti uhkailee NATOsta lähtemisellä, koska hänen asevoimansa sekä erityisesti ilma-ase nojaavat pitkälti amerikkalaiseen teknologiaan. Eli Turkki varmaan odottaa, että joko länsimaat luovuttavat sen vaatimia kurdeja Turkkiin. Tai sitten Ankarassa saatetaan odottaa, että länsimaat eivät jatkuvasti syytä Turkkia siitä, että se loukkaa ihmisoikeuksia. Eli vastapalvelukseksi NATO-jäsenyyden kannattamisesta lehdistön pitäisi olla hiljaa siitä, miten Turkki vaikuttaa erilaisten vähemmistöjensä oikeuksiin. 

Turkissa kurdien kohtelu on huonontunut. Ja tuo maa on sikäli erikoinen, että siellä on vallassa ilmeisesti melko demokraattisesti valittu presidentti. Eli kaikin puolin demokraattinen valtio sortaa omaa vähemmistöään. Tuota mallia voidaan kutsua myös demokratian diktatuuriksi. Tuolloin enemmistö sortaa vähemmistöä sillä mandaatilla, että koska enemmistö säätää lait, niin sen ei tarvitse kuunnella mitään mitä vähemmistöt sanovat. Erdoganin argumentti kurdeja vastaan varmaan on se, että miksi turkkilaisten pitää opetella kurdin kieltä? Riittää että kurdit opettelevat enemmistön kieltä, ja se riittää Turkissa. 

Aivan kuten Putin, niin Erdogan luo mielellään kuvaa suuresta Turkista, jolla on takanaan suuri tulevaisuus ja edessä odottaa vielä suurempi huomen. Kuten kaikissa muissakin voimakkaan populistisissa sekä kansallismielisissä poliitikoissa myös Turkin presidentti on taitava yhdistelemään sekä sisä- että ulkopoliittisia päämääriään. Siis meille suomalaisille saattaa olla vähän outoa, että meidän kaikkia tavoitteitamme ei tueta, mutta uskoisin että lopulta Turkin johtaja Erdogan hyväksyy meidän maamme sekä Ruotsin NATO-jäsenyydet, eli olen samaa mieltä tänään MTV3:n kotisivuilla haastatellun tutkijan kanssa siitä, että lopulta Erdogan päästää maamme sekä Ruotsin NATOn jäseneksi. 

Nimittäin Turkin halu päästä vähintään alueelliseksi suurvallaksi sekä tehostaa omaa painoarvoaan kansainvälisessä politiikassa tietenkin edellyttää sitä, että Turkkia pidetään vakavasti otettavana liittolaisena sekä tukijana. Tuo tarkoittaa sitä, että Turkin asevoimien iskukyvyn sekä laitteiden pitää olla sellaisia, että niitä pelätään sekä kunnioitetaan. Joten jos Erdogan käy liian hankalaksi, niin hän joutuu sitten ongelmiin sen kanssa, mitä hän esimerkiksi ilmavoimiensa kanssa tekee. 

Jos Turkki haluaa modernisoida omat F-16 hävittäjänsä tai hankkia F-35 hävittäjiä, niin sen ei kannata lähteä liian kovalla volyymilla sanasotaan omia NATO-liittolaisiaan vastaan, vaikka tietenkin sen johto varmaan haluaisi, että tuo keskustelu olisi toisen sisältöistä. Turkin ongelma on siinä, että tietenkin sen Bayraktar- tappajalennokit varmaan menevät hyvin kaupaksi, mutta pelkkien Bayraktarien varaan ei kannata puolustusta laskea. Mutta kuten tiedämme, niin Bayraktar-lennokit jotka ovat eräänlaisia "köyhän miehen Predatoreja" varmaan ovat monen maan asevoimien hankintalistalla. Ja Turkissa ei noista asiakkaista sekä heidän tavoistaan toimia olla ehkä niin tarkkoja kuin Euroopassa. 

Eli jos Turkissa mielitään vielä hankkia aseita, niin silloin tuon maan kannattaa tulla vastaan, kun muut NATO-maat suostuttelevat, tai saattaa tulla lunta tupaan. Mutta kuten tiedämme, niin Erdoganin ongelma ovat ne paljon puhutut ihmisoikeudet sekä muutenkin kovat otteet. Turkin ongelma on siinä, että se on ankkuroitunut NATOoon, eikä nykyään enää voida ongelmia vain tunkea maton alle, vaan esimerkiksi sosiaalinen media takaa sen, että esimerkiksi kidutus paljastuu hyvin nopeasti. Turkin kohdalla saattaa tilanne olla se, että Erdogan odottaa että muut NATO-maat sitten tulevat vastaan ja tyynnyttelevät häntä. 


https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/turkki-on-tinkinyt-natossa-ennenkin-mutta-uusien-j%C3%A4senmaiden-est%C3%A4minen-on-kaikkein-radikaalein-veto-yhteys-l%C3%A4nteen-on-entist%C3%A4-v%C3%A4lineellisempi-arvioivat-tutkijat/ar-AAXvlLC?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=8460c0f0a9d640effe52592d489eec34


https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/n%C3%A4m%C3%A4-ovat-hidastuvan-j%C3%A4senyysprosessin-riskit-suomelle-nato-maiden-rivej%C3%A4-voi-olla-vaikea-pit%C3%A4%C3%A4-suorassa-niin-kauan/ar-AAXuXDT?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=c03e51a0b0554c278922fb18201cc510


Kuva: https://en.protothema.gr/turkish-f-16-jets-fly-over-greek-islands/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara