Sairaalakuormitus on tietenkin tällä hetkellä ennätyskorkealla. Ja syy siihen varmaan löytyy koronaviruksesta, josta taas on uutisoitu. Mitään muuta syytä ei edes voida etsiä sille, että sairaalat ovat ennätys täynnä, eli esimerkiksi hiekoittamattomat kadut tai ilman hiukkasten suuret pitoisuudet eivät missään nimessä voi mitenkään aiheuttaa sitä, että sairaaloiden kapasiteetti on erittäin korkeassa käytössä. Joten varmaan syynä sairaalaan joutumiseen on se paljon puhuttu koronavirus. Toki koronaviruksen leviämistä koskeva uutisointi saattaisi ehkä jonkun mielestä aiheuttaa sen, että ihmiset ehkä vähän helpommin lähtevät etsimään apua sairaalasta.
Mutta ehkä tässä kirjoitelman yläpuolella oleva kuva panee miettimään, että mitä jos vaikka joku sattuisi kaatumaan, sekä murtamaan kätensä. Sitten kun tuo henkilö viedään poliklinikalle, ja hänellä todetaan koronatartunta, niin mitä sairaalaan joutumisen syyksi oikeastaan laitetaan? Laitetaanko siihen ehkä kaatuminen kadulla vai COVID-19? Tai mitä jos vaikka sitten pääministeri taittaa nilkkansa, ja joutuu käymään lastoittamassa sen, ja hänellä todetaan COVID-19? Kirjoittaako lehdistö että pääministeri teloi itsensä, vai että pääministerillä on koronavirus?
Tietenkin on ihmisiä, joilla on esimerkiksi hengityselinsairaus, kuten keuhkosyöpä, krooninen keuhkoputken tulehdus, tai vaikkapa keuhkolaajentuma sekä kivipölykeuhko että astma. Nuo sairaudet tekevät ihmisestä automaattisesti riskiryhmään kuuluvan. Samoin tekee myös esimerkiksi AIDS, ja esimerkiksi immuunipuutosta aiheuttava lääkitys. Eli myös muut kuin hengitysteiden syövät voivat aiheuttaa vaarallisen tilanteen, jos henkilö saa niiden lisäksi tämän COVID-19 infektion.
Tuollaisessa tapauksessa saattaa olla niin, että COVID-19 on asia, mikä voi olla hyvin kohtalokas. Mutta samalla pitää muistaa se, että myös tällä hetkellä kadusta nouseva katupöly saattaa olla myös hyvin vaarallista. Siis tietenkin on hienoa, että meillä Suomessa huomioidaan ihmisiä, jotka kuuluvat erilaisiin riskiryhmiin. Ja onko muuten tehty tutkimusta siitä, miten COVID-19 vaikuttaa esimerkiksi astmapotilaisiin? Tai mikä on astman, COVID-19 sekä katupölyn yhdistelmän vaikutus ihmisiin?
Tietenkin meidän pitää huomioida terveydenhuollon kapasiteettia, mutta kuitenkin olisi niin mukava tietää, että onko hiekoittamattomalla kadulla vaikutus siihen, että sairaaloiden poliklinikat kuormittuvat. Vai otetaanko tilastoissa huomioon taas vain se, että jollain ihmisellä on COVID-19, kun hän joutuu sairaalaan? Eli erotellaanko tilastoissa se, että onko sairaalaan jouduttu hengenahdistuksen vai esimerkiksi murtuneen ranteen takia?
COVID-19 uutisoinnissa näkyy se paljon puhuttu kriittinen näkemys asioihin. Eli yhtään positiivista pilkahdusta ei edes voi olla olemassa. COVID-19 X variantti sitten varmasti tulee läpäisemään rokotesuojan, joten varman päälle ottaaksemme voimme saman tien vaikka laittaa maamme suoraan uuteen sulkutilaan. Kyllä sieltä vielä tulee sellainen virus, jota vastaan ei ole olemassa mitään rokotteita. Siinä voidaan sitten vaikka pitää muutaman vuoden verran kouluja kiinni, niin ei sitten kukaan tartuta kotiin muuttavaa Ukrainalaista riskiryhmään kuuluvaa.
Siis millään muulla ei ole mitään väliä, kunhan saadaan sitten aikaan tilanne, missä COVID 19 ei tartu ihmisestä toiseen. Voiko yhteiskuntaa pitää loputtomiin kiinni? Vastaus on ilmeisesti kyllä. Millään muulla ei ole väliä, kuin COVID-19 epidemialla. Joten älkää yhtään huokaisko. Epidemia voi alkaa paheta milloin vain, joten tietenkin on hyvä ettei turhia toiveita yhteiskunnan avaamisesta sitten esitetä. Vaikka nyt paistaa aurinko, niin tietenkin jossain vaiheessa tulee taivaanrantaan tummia pilviä. Eli vaikka nyt on kevät, niin syksyä varten voidaan alkaa jo varailla sadetakkia. Ennemmin tai myöhemmin kohtaamme uuden talven.
Tai ehkä meidän pitäisi taas ryhtyä virittelemään sitä kuuluisaa "hätäjarrua", jos vaikka maamme pannaan taas lockdown tilaan. Tällä tavoin saataisiin sitten taas epidemia "hallintaan". Näin ei sitten kenenkään tarvitse miettiä muuta kuin esimerkiksi etätyön jatkumista. Näin saadaan taas pari kuukautta tehdä etätyötä, kun ihmisen ei muuta tarvitse tehdä, kuin istua kotonaan ja muistella jotain sellaista, mitä aikoinaan pidettiin itsestäänselvyytenä. Ehkä tässä sitten saadaan vielä psykiatrian poliklinikatkin mukavasti kuormittumaan, kun ihmiset alkavat taas vähän ahdistua.
Mutta varmaan kaikki ymmärtävät että on ihmisiä, jotka eivät voi liikkua ulkona, kun täällä on se kuuluisa COVID-19. Siis ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka hyvinvointi on muutakin kuin vain joku virus. On olemassa myös henkinen puoli, joka kuormittuu jatkuvan eristyksen takia. Se että esimerkiksi opiskelijoiden koulu kärsii saattaa vaikuttaa pikku jutulta sen rinnalla, että joku kuolee koronan takia. Mutta kuitenkaan tuo koulujen lykkääntyminen sekä normaalien kontaktien puute sitten aiheuttaa toisenlaista kuormitusta, joka myös kuormittaa muunlaisia poliklinikoita.
https://yle.fi/uutiset/3-12358098
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.