 |
| Su-27 "Flanker" |
Siis onko Venäjän asevoima yhtä mahtava kuin ennen? Tekstin alla on MTV3:n uutisten lähetys aiheesta. Venäjä on hakenut koulutusta laajoilla sekä näyttävillä sotaharjoituksilla sekä sen komentajat ja varsinkin lentäjät ovat myös hakeneet taistelukokemusta Syyriasta. Samoin välineet vaikuttavat olevan iskussa, joten miksi Venäjän hyökkäys ei ole onnistunut niin kuin sen pitäisi? Asevoimat ovat kokonaisuus, johon kuuluvat maa, meri ja ilmavoimat sekä Venäjän tapauksessa myös strategiset ohjusjoukot tai ydinaseita käyttävät joukot. Jos paraateja katsellaan, niin siellä on esitelty varsin uskottavia välineitä, ja TV on ollut täynnä tiiltä murskaavia erikoisjoukkojen sotilaita.
Samoin puheissa on esitelty näyttäviä uusia aseita kuten 100 mt. pommilla varustettua torpedoa ja uusia hypersoonisia ohjuksia sekä uusia hävittäjiä. Eli näyttävyyttä ei ole ainakaan unohdettu. Mutta sitten on pari asiaa unohtunut. Montako tuollaista uutta välinettä on? Miten paljon niitä on testattu, ja erityisesti mihin niitä on tarkoitus käyttää. Ainakaan tuota torpedoa ei varmaan Ukrainan kaltaisessa paikassa kannata käyttää, ja sitten tietenkin voidaan aina myös kysyä, että murskaako suurin osa Venäjän asevoimien henkilökunnasta sitten tiiltä paljain käsin, kun tuota asiaa on kaikkialla esitelty. Eli onko erikoisjoukkojen koulutus aivan samaa kuin tavallisten sotilaiden koulutus?
Eli jos valtio ei ole kehittänyt asevoimaansa kokonaisuutena, vaan vain esimerkiksi strategisia ohjuksia ja lentokoneita on modernisoitu, niin silloin on vaarana se, että joku osa kuten panssarit tai muiden kuin erikoisjoukkojen miesten koulutus on jäänyt vähän turhan vähälle. Eli jos jonkun tietyn puolustushaaran koulutukseen sekä kalustoon on pantu liikaa rahaa sekä resursseja, niin se on poissa jonkun muun aselajin tai puolustushaaran resursseista. Kaikkien asevoimien resurssit ovat jossain määrin rajallisia. Ja kun uudet välineet otetaan käyttöön, pitää myös niiden käyttäjien perehtyä niiden käyttöön. Jos koulutusta ei päivitetä vastaamaan modernia kalustoa, niin tuloksena voi olla katastrofi.
Mikäli vain yhtä osaa asevoimista kehitetään, niin tulos voi olla katastrofi. Eikä strategisten ydinasejoukkojen varusteista kovin paljon iloa ainakaan Ukrainassa olisi.
Ja jos sitten ajatellaan että kaikki uudet projektit mukaan lukien 100 mt. taistelukärjellä varustettu Status-6 torpedo sekä kokeiluasteella oleva ydinkäyttöinen "9M730 Burevestnik" (SSC-X-9 "Skyfall") risteilyohjus ovat strategisten ohjusjoukkojen tai strategisten ydinasejoukkojen käyttöön varattuja aseita, niin silloin niistä on vähän iloa tavallisille maavoimien miehille ja komentajille. Eli onko noiden aseiden kehittelyssä sitten pyritty vain näyttävyyteen, vai onko niillä oikeasti operatiivista merkitystä on asia, josta voidaan keskustella. Siis näyttäviä nämä välineet varmaan ovat.
Mutta jos sitten ajatellaan niiden käyttöä, niin niiden kohteet eivät varmaan kovin lähellä taistelukenttää ole. Ja ainakin jälkimmäisen aseen kohdalla saattaa olla laite, jonka valmistaminen on äärimmäisen vaikeaa. Nimittäin ydinkäyttöisen risteilyohjuksen testaamisessa on omat ongelmansa, mikä johtuu sen moottorien aiheuttamasta saastuttamisesta. Eli moottorin pakokaasu on täynnä radioaktiivisia aineita, ja vaikka ohjuksen kantama on virtuaalisesti rajaton, niin silloin pitää kuitenkin huomioida radioaktiivinen laskeuma, jonka takia USA luopui aikoinaan omasta "Project Pluton" nimellä tunnetusta aikeestaan rakentaa ydinkäyttöinen risteilyohjus. Mutta noiden projektien läpivienti syö jatkuvasti resursseja, jotka ovat poissa jostain muualta.
Jos koulutusta ei päivitetä, niin silloin ei uusia välineitä osata käyttää. Samoin jos ei kaikkien aselajien yhteinen koordinaatio pelaa, niin seurauksena voi olla tappioita, joita ei ole osattu ennakoida.
Siis jos asevoimia kehitetään yksipuolisesti, niin silloin seurauksena voi olla, että esimerkiksi suuri osa maavoimista jää ikään kuin hunningolle, jos vain esimerkiksi ilmavoimiin tai erikoisjoukkoihin sekä ohjuksiin panostetaan. Venäjällä on aina ollut paperilla erittäin pätevä upseeristo ja osaavat miehet. Eli siellä armeija kestää minimissään kaksi vuotta, mutta sitten jos ei tuolla armeijassa tehdä muuta kuin pinkkaa sekä punkkaa, niin silloin ei myöskään tule taistelukoulutusta. Samoin jos upseeristo ei viitsi päivittää koulutustaan, niin edessä voi olla katastrofi.
Nimittäin jos muistellaan historiaa, niin vuonna 1905 Venäjä menetti koko laivastonsa Tsushiman taistelussa, jossa vastapuolella ollut Japani menetti yhden torpedoveneen. Yksi syy tuohon Tsushiman tappioon oli se, että venäjän laivaston upseerit eivät olleet päivittäneet koulutustaan, ja he eivät sen takia osanneet ennakoida Japanin käyttävän torpedoveneitä venäläisiä laivoja vastaan. Ja koska Japanin merivoimien taktiikkaan kuului nimenomaan torpedojen käyttö, niin se merkitsi venäjän laivaston tuhoa. Siis jos koulutusta ei päivitetä, niin silloin tietenkin seurauksena voi olla katastrofi, vaikka oma puoli onkin paperilla ylivoimainen.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/onko-ven%C3%A4j%C3%A4n-sotavoimat-yht%C3%A4-mahtavat-mit%C3%A4-maan-voitonp%C3%A4iv%C3%A4n-paraateissa-on-esitetty-asiantuntija-vastaa/vi-AAUIIJg?ocid=msedgntp
https://en.wikipedia.org/wiki/9M730_Burevestnik
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_Pluto
https://en.wikipedia.org/wiki/Status-6_Oceanic_Multipurpose_System
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.