Siirry pääsisältöön

Julkkikset ovat tärkeässä asemassa propaganda-kampanjoissa


Kun NHL-tähti Aleksandr Ovetshkin  sanoo, että Putin on hänen presidenttinsä, ja sitten myöhemmin korjaa väitettään siten, että hän sanoo ettei halua sotaa, niin tullaan tilanteeseen, mitä kaikki eivät välttämättä tajua. Nimittäin siihen, että nimenomaan nuoriso-idolit ovat tärkeässä asemassa, kun taistellaan ihmisten mielestä sekä siitä, ketä tässä tilanteessa tuetaan. Kun ajatellaan että Ovetshkinin lausunnot ovat jotenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä hän myöhemmin sanoo, niin voidaan kysyä, että tekeekö tuo mies sitten itse omat some-päivityksensä? 

Venäjälle on tulossa todella kovia pakotteita, ja niiden vaikutusta ei vielä kukaan tiedä. Venäläisten omistama Teboil on myös joutunut kansainvälisen boikotin kohteeksi, ja itse muistuttaisin siitä, että Lukoil on Venäjän valtiollinen yhtiö, joten ehkä toistaiseksi kannattaa auto tankata muualta. Nimittäin nuo rahat tai ainakin osa niistä menevät melko varmasti sodan rahoittamiseen. 

Standard&Poors varoittaa tietenkin EU:ta pakotteiden seurauksista, eli Venäjän pakotteet saattavat vaikuttaa hyvin ikävällä tavalla polttoaineen sekä energian hintoihin. Toisaalta esimerkiksi kuvat pommitetusta Kiovasta saavat aikaan sen, että ihmiset tuntevat tällä hetkellä antipatiaa erityisesti Vladimir Putinia sekä Venäjää kohtaan. Eli nuo kuvat eivät varmaan ketään ainakaan toivottavasti kannusta sijoittamaan rahojaan Venäjään. 

Me kaikki tiedämme, että jos pakotteita ei määrätä, niin silloin Putin katsoo saavansa tehdä mitä huvittaa. Ja jos sitten lähdetään pohtimaan pakotteiden seurauksia, sekä sitä että miten ne sattuvat vaikuttamaan esimerkiksi sähkön hintaan, niin tietenkin tuolla asialla on negatiivinen vaikutus talouteen. Mutta talouteen vaikuttaa myös esimerkiksi psykologinen aspekti. Eli jos valtiolla on huono maine, niin silloin se karkottaa sijoittajat. Ja uskoisin että olisi hyvä, että pakotteita jatketaan ainakin toistaiseksi, ja ehkä niitä olisi pitänyt määrätä jo vähän aikaisemmin. 

Mutta meidän pitää muistaa se, että talous on asia, mikä on sidoksissa muuhun toimintaan. Eli kyse ei ole irrallisesta asiasta, joka vain on olemassa. Talous on asia, mikä ruokkii esimerkiksi asevoimia sekä infrastruktuurin kehittämistä. Jos valtiolla on hyvin vahva talous, mutta sen hallintomalli on diktatorinen, niin silloin tietenkin tuo hallintomalli pitää huomioida kun esimerkiksi annetaan luottoluokituksia eri valtioille. Ja tällä hetkellä Venäjä on roskalainaluokassa. Myös valtion maine toimijana vaikuttaa sen taloudelliseen toimintakykyyn sekä ihmisten haluun lähteä sijoittamaan sinne varojaan. Jos valtion maine on sellainen, että siellä viranomaisten mielivalta sekä korruptio rehottavat, niin silloin sinne ei kyllä kannata lähteä rahojaan sijoittamaan. 

Siis autoritarinen valtio voi olla hyvin arvaamaton toimija, ja se voi esimerkiksi takavarikoida sinne tehdyt sijoitukset vedoten johonkin tekosyyhyn. Ja sitten jos esimerkiksi sotatoimia jotka kohdistuvat pienempään naapuriin ei tuomita, niin se vaikuttaa myös negatiivisesti maan maineeseen. Eli jos esimerkiksi Suomi jättäytyisi pois pakotteista, niin silloin se tulkitaan välittömästi Putinin tukemiseksi, ja sillä on myös hyvin negatiivinen vaikutus tuohon toimijaan. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/aleksandr-ovetshkin-ei-halua-sotaa-mutta-miehen-sometilej%C3%A4-katsomalla-sit%C3%A4-on-hyvin-vaikea-uskoa/ar-AAUjFIP?ocid=msedgdhp&pc=U531


https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/nyt-tuli-kova-isku-ven%C3%A4j%C3%A4n-talouteen-luottoluokittajalta-karu-varoitus-my%C3%B6s-eu-lle/ar-AAUkHc2?ocid=msedgdhp&pc=U531

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara