Siirry pääsisältöön

Työttömien kurssittamisen ongelmista



Työvoimatoimisto järjestää vuosittain joukon kursseja, jotka on tarkoitettu työttömien motivoimiseen. Noita kursseja vetää usein henkilö, joka niin mielellään kertoo tarinoita siitä, kuinka työtön on velvollinen hakemaan töitä, ja sitten vielä mainitaan esimerkiksi sellaisia asioita, kuin Keuruun kassa, mistä voidaan aina hakea rahaa 300-400 vrk. ajan. 

Oletko koskaan ollut työvoimatoimiston järjestämillä työttömien motivointiin tarkoitetuilla kursseilla? Noilla kursseilla tehdään CV sekä myös työhakemus, joita jokainen voi sitten lähettää suoraan yritykseen. Ja tietenkin työhakemuksen sekä CV:n myyvään ulkoasuun panostetaan todella paljon. Mutta kuinka myyvä tuo CV- työhakemus parivaljakko sitten oikeasti on? Siis kuinka monta kyseisen henkilön pitämällä kurssilla tai sen myyvän mallin mukaan tehdyistä CV:stä sekä hakemuksista on tuonut ihmisille työpaikan? 

Se mikä näillä kursseilla on nimittäin ongelmana on se, että vaikka ohjaajasta joku CV ja hakemus ovat hyviä, niin miten ne saadaan muutettua työhönottajaa kiinnostavaksi? Jos jossain kurssilla tehdään CV ja hakemus, niin miten sen kiinnostavuus arvioidaan? Siis moniko työvoima- tai työnvälitys konsultti on noita hakemuksia katsellut? Jos jonkun toisen ihmisen mielestä joku hakemus tai CV on hyvä, niin ehkä jonkun toisen mielestä ne ovat huonoja. Kun ajatellaan työvoimakoulutusten ohjaajia, niin kuinka moni heistä on oikeasti ollut työtön?

Siis ihan aikuisten oikeasti käynyt noilla kursseilla, missä teetetään niitä myyviä hakemuksia sekä CV:tä? Ja miten sitten arvioidaan se, että kuinka päteviä he oikeasti ovat. Maassamme on paljon työttömiä. Se on varmaan aivan totta. Samoin maassamme on paljon työvoima kursseja, joissa sitten opetetaan että oikeasti työttömät käyvät noutamassa rahaa kassasta, ja he ovat 300 vuorokauden ansiosidonnaisella päivärahalla. Tällainen kurssi olisi varmaan mukavaa näyttää myös niille, jotka ovat peruskoulussa. Silloin saattaisi kiinnostus myös esimerkiksi metalli-alan tai kaupan ja hallinnon alan koulutuksiin herätä. 

Tai mitä varten mitään koulutuksia nyt ylipäätään pitäisi järjestää, kun oikea peruskoulun päättävä henkilö sitten painuu suoraan siivoojaksi, jos ei satu valitsemaan sairaanhoitajan tai hävittäjälentäjän työtä. Ja sitten hän kohteliaasti tallettaa osan tuloistaan Keuruun kassaan. Sillä tavalla taas sitten potkujen jälkeen hän voi siirtyä uudelle työttömien kurssille, jossa taas käydään samat asiat läpi kuin ennenkin. Ja aina jokaisen kurssin alussa voidaan myös kysyä, että mitä jos jossain vaiheessa vaikka tämä meidän tarinamme päähenkilö sitten hakisi johonkin tutkintotavoitteiseen koulutukseen? Siis jos ei satu pääsemään hävittäjälentäjäksi, niin voi hyvin vaikka kokeilla jotain muuta ammattia kuten merkonomin tai sähköasentajan kunnianarvoisia ammatteja. 

Siis jos vaikka käy niin, ettei kymmenen hakukerran jälkeen päässyt kadettikouluun. Tai siihen NHL sopimukseen tulekaan jatkoja, niin sellainen varasuunnitelma kannattaa olla taskussa, että jos vaikka henkilö kävisi täyttämässä yhteisvalinta lomakkeen ja lähettää sen kautta hakemuksen jonnekin ammattikouluun. Tuollainen ammattikoulu kouluttaa ihmisiä tylsiin ammatteihin, kuten putkimieheksi tai johonkin muuhun vähemmän raflaavaan työhön kuin kriisinhallinta tai poliisin karhu-ryhmä. 

Kaikki ihmiset eivät ole sitä tyyppiä, että he pääsisivät esimerkiksi myöskään sairaanhoitajiksi, koska osa meistä on jotenkin epäsiistejä. No silloin voi valita esimerkiksi myös automekaanikon tai kokin ammatin. Noita vähemmän altruistisia ammatteja löytyy yhteisvalinta oppaasta. Tai jos lukio on käyty, niin miksi ei henkilö hae lääketieteelliseen tiedekuntaan? Siis yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelee joka vuosi joukko ihmisiä, joten vaikka sinne on vähän vaikeaa päästä. Niin kuitenkin nekin ihmiset jotka siellä opiskelevat ovat sinne päässeet. Ja jos ei viitsi edes yrittää, niin silloin ei ainakaan tule valituksi. 

Kun puhutaan siitä, että henkilö ei halua lähteä koulutukseen, niin se varmaan johtuu jostain kouluja koskevasta allergiasta. Tai itse muistan erään keskustelun, mikä tapahtui kauan sitten erään koulun pihalla. Tuo keskustelu käsitteli juuri sitä, mikä meistä tulee isona. Mieleeni muistuu aina välillä eräs kommentti, jossa mainittiin syyksi siihen, ettei henkilö halua lähteä opiskelemaan se, ettei hän halua lyödä asioita lukkoon 15-vuotiaana. Itse näin edessäni kauhuelokuvan siitä, mitä eräs henkilö ja hänen vanhempansa voisivat minulle tehdä työpaikalla. Joten lähdin siitä melko tylsän näköiseen arkiseen koulutukseen. 

No meistä kukaan ei varmaan tiedä oikeasti sitä, mitä hän haluaa tehdä 20 vuoden kuluttua. Kiinnostuksen vaihtuessa voi ihan oikeasti mennä vaikka aikuislukioon, ja sen jälkeen taas on uusia teitä avoinna. Toki koulutus saattaa tuoda pienen kuopan omiin tuloihin. Mutta se kestää kuitenkin verraten vähän aikaa. Ja 3,5-5 vuotta kestävät korkeakouluopinnot ovat pieni hinta siitä, mitä ihminen voi kokea työelämässä. 

Itse kyllä ymmärrän tuon näkökohdan. Mutta ongelmia tulee sitten siitä että se, minkä taakseen jättää, niin edestään löytää. Itse jouduin tuolloin valitsemaan ammatin, joka on ehkä hyvin arkinen. Mutta kuitenkaan en sitä ole koskaan sen vuoksi katunut, että se on taannut jonkinlaisen toimeentulon. Myöhemmin huomasin sitten kuinka mukavan lämpimältä toimistot näyttivät ja sitten vaihdoin toiseen ammattiin, ja sillä tiellä olen vielä nykyään. Siis jos ihminen haluaa, niin hän voi tehdä omalla elämällään mitä haluaa. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...