Venäläinen Viktor-luokan sukellusvene pinta-ajossa |
Venäjän ydinaseet sekä luonnonvarat ovat hyviä keinoja suostutella valtioita seuraamaan Kremlin tahtoa.
Puolueettomuus olisi maallemme joidenkin mielestä paras vaihtoehto, ja meidän pitäisi kyetä toimimaan sillanrakentajina idän ja lännen välille. Ehkä maamme runsaslukuinen Venäläisvähemmistö saisi jossain tapauksissa Putinin välttämään kaikkein kovinta voimankäyttöä.
Mutta samalla tuo venäläisvähemmistö voisi toimia myös aseena Venäjän trolli- ja propaganda kampanjoissa. “Venäjä puolustaa kansalaisiaan” on mantra mitä Putin on varmaan aivan tarpeeksi toistanut. Siis tietenkin voimme aina pysytellä esimerkiksi Ukrainan kriisin kaltaisten asioiden ulkopuolella. Mutta mitä sitten jos seuraavaksi Venäjän sotilaallinen kiinnostus kohdistuu Suomeen?
Jos olemme jättäneet Ukrainan yksin, niin silloin kynnys jättää meidät yksin on matalampi. “Eli koska ette silloin muita tukeneet, niin voitte sitten pärjätä yksin” on viesti, jonka ehkä saamme. Ja tietenkin Venäjän ydinaseet sekä toisaalta luonnonvarat tarjoavat keppiä ja porkkanaa lähteä seuraamaan Putinia sekä ajamaan hänen etuaan kansainvälisellä kentällä. Venäjän kohdalla tietenkin halukkuutta puuttua Suomen NATO-jäsenyyteen lisää Pietarin sotilastelakan läheisyys. Tuolla telakalla rakennetaan sekä varustellaan Venäjän diesel-käyttöisiä sukellusveneitä, joista ainakin osassa on ydinaseita.
Siis Venäjä varmaan ei olisi maamme NATO jäsenyydestä mielissään, mutta millaisiin toimiin se ryhtyisi estääkseen tuon jäsenyyden?
Alussa Venäjä saattaisi turvautua trollaamiseen sekä kyberhyökkäyksiin, joiden avulla kaadetaan valtion virastojen kotisivuja. Venäjän kanta maamme NATO-jäsenyyteen varmaan on kaikkien tiedossa. Eli kyseessä on Venäjän kannalta “ei toivottavasta toiminnasta”. Se miten Venäjä voisi oikeasti toimia tässä tapauksessa olisi ehkä sitten kyberhyökkäykset, joiden avulla se pyrkii vaikuttamaan ihmisten elämään negatiivisesti. Samoin trollaaminen sekä monet muut informaatiosodan sekä propagandan menetelmät voivat olla tuolloin käytössä.
Samoin uhkailu, alueloukkaukset sekä kaikkinainen häirintä voivat tuolloin tulla käyttöön. Eli kyseessä olisi “väkivallaton, mutta asevoimien suojeluksessa tapahtuva toimenpide”. Samoin yksi tapa toimia esimerkiksi niin sanotulla “väkivallattomalla linjalla” on se, että lähdetään tukemaan kansallismielisiä tahoja, mikä lisää yhteiskunnan polarisaatiota. Ja yhteiskunnan polarisaatio aiheuttaa aina sisäisen väkivallan uhan.
Syy tähän kansallismielisten tahojen tukemiseen on se, että sillä tavoin isketään rakoa vastapuolen rintamaan. Myös esimerkiksi Suomessa asuvan Venäläisvähemmistön oikeuksista voidaan nostaa meteli, ja samalla muistutetaan että Venäjä puolustaa tarpeen mukaan kansalaisiaan.
Kun tätä asiaa verrataan esimerkiksi Mainilan laukauksiin sekä viime-aikojen tapahtumiin Ukrainassa, niin pelkona on se, että tuollaisessa tilanteessa, missä Venäjä avoimesti kalistelee peistä lähtee mopo käsistä. Eli joku heittää joko Moskovan käskystä tai omasta aloitteestaan polttopulloja venäjän suurlähetystöön tai kaupalliseen edustustoon. Ja sitten on edessä siirtyminen kohti sitä paljon puhuttua sekä samalla pelättyä suoraa toimintaa.
Venäjän johdolla on aika puolellaan. Eli sen ei tarvitse perustella sitä, että miksi tai missä sen joukot harjoittelevat. Kun taas länsimaiden pitää aina perustella joukkojen siirto tai syy miksi joku paikka tarvitsee EU- tai NATO-joukkoja. Venäjän johto tietenkään ei ole samalla tavalla myöskään riippuvainen yleisestä mielipiteestä kuin länsimaiden johtajat ovat.
Venäjä tarjoaa kilteille pojille halpaa kaasua. Ja tuhmille tarjotaan keppiä. Mutta joka tapauksessa jos esimerkiksi Murmanskin sekä Pietarin telakoita pommitetaan, niin niissä olevien ydinsukellusveneiden reaktoreista sekä taistelukärjistä vapautuva laskeuma on erittäin vaarallista. Vaikka Pietarin "Amiraliteetti-telakan" kotisivuilla ei virallisesti mainita, että tuo Pietarin telakka valmistaisi ydinsukellusveneitä, niin kriisin yhteydessä myös diesel-käyttöiset eli konventionaaliset veneet voidaan varustaa ydinkärkiä käyttävillä ohjuksilla sekä torpedoilla.
Halpa kaasu ja muu energia ovat hyviä porkkanoita Venäjän käsissä. Ja uskaltaisiko NATO lähteä puolustamaan Suomea, jos edessä olisi täysimittaisen konfliktin uhka, jossa käytettäisiin ydinaseita? Siis Venäjä ehkä saattaisi käyttää tuota asetta, jos sen asevoimat jäävät toiseksi konventionaalisella kentällä tapahtuvassa taistelussa. Ja vaikka konflikti pysyisi tavanomaisin asein käytävänä sotana, niin silti sen aiheuttamat tuhot olisivat todella valtaisat.
Ja jos NATO pommittaa sodassa sitten esimerkiksi Pietarin telakkaa, jossa on paljon Venäjän laivaston ydinaseisiin liittyvää materiaalia sekä Murmanskin ydinsukellusveneitä ja asevarastoja, niin vaurioituneista reaktoreista sekä taistelukärjistä leviävä laskeuma olisi erittäin vaarallista, ja se saattaisi aiheuttaa laajempaa tuhoa kuin Tsernobylin onnettomuus, kuten olen aikaisemmin kirjoittanut. Syy tuohon iskuun olisi siis NATO:n yritys tuhota Venäjän ydinsukellusveneitä niiden tukikohtaan.
Noiden varusteiden tuhoaminen olisi tärkeää, koska ne voivat katkaista NATO:n huoltotiet Eurooppaan tai hyökätä esimerkiksi rannikolla olevia laivasto- sekä lentotukikohtia kuten Diego Garcian saarta vastaan, jossa on tärkeä USA:n strategisten pommikoneiden tukikohta. Tai tietenkin niiden risteily- ja ballistiset ohjukset ovat uhka myös sisämaassa oleville kohteille.
Siis onko NATOsta maallemme mitään hyötyä? Tai onko siitä sitten enemmän haittaa kuin hyötyä? Kyse on siitä että voimmeko sitten oikeasti luottaa NATO:n apuun, jos Putin päättää lähteä liittämään Suomea suoraan Venäjään? Siis uskaltaako EU tai NATO sitten tulla tuossa tilanteessa apuun? Jos mallia haetaan Ukrainasta, niin silloin me voimme toimia niin, että jätämme Ukrainan ihan yksin. Tuolloin se saattaa hetken aikaa olla oikealta vaikuttava vaihtoehto. Mutta sitten se saattaa aiheuttaa sen, että Venäjän johto uskoo toimintansa saavan kansainvälisen yhteisön hiljaisen siunauksen.
Se mikä sitten varmaan on myös selvää on se, että halpa öljy ja kaasu ovat hyviä houkuttimina lähteä myötäilemään Putinin linjaa. Ja voimakkaat ydinaseet takaavat sen, että muut hallitukset voivat hyvällä omallatunnolla myös lähteä pois tilanteesta sekä säilyttää kasvonsa kansan edessä
Ja sitten tietenkin se saattaa aloittaa myös muiden naapuriensa kohdalla vaikuttamisen noiden maiden sisäisiin asioihin. Se että Venäjä tukee Kazakstanin sekä Valko-Venäjän hallituksia ei tarkoita, että nuo hallitukset ovat apua pyytäneet. Valko-Venäjä sekä Ukraina yhdessä Georgian sekä Syyrian sotien kanssa ovat osoitus siitä, että Venäjä haluaa laajentaa vaikutusvaltaansa muihin maihin.
Varsinkin Syyrian hyvin edennyt operaatio on rohkaissut Venäjää toimimaan myös muissa sen naapurimaissa entistä tehokkaammin sekä avoimemmin tarkoituksensa sitoa noiden maiden politiikka sekä ehkä koko maa Venäjään. Tai oikeastaan Venäjän johdolle voisi olla edullisempaa, että nuo maat ovat muodollisesti itsenäisiä, mutta todellisuudessa täysin Venäjän ohjauksessa. Se takaisi tukea YK:ssa sekä välttäisi Venäjän pitkältä ja ehkä rasittavalta miehitykseltä. Siis nuo muut valtiot pakotettaisiin seuraamaan Venäjän tahtoa kansainvälisessä yhteisössä. On paljon helpompaa pitää pistoolia jonkun pikku diktaattorin ohimolla kuin avoimesti miehittää valtioita.
Samoin Venäjän etu on se, että sen naapurimaiden hallitukset olisivat mahdollisimman epäsuosittuja omien kansalaistensa silmissä. Silloin niiden ainoa pelastus olisi tukeutuminen Venäjän asevoimien tukeen.
Ukrainan jättäminen yksin vahvistaisi Venäjän asemaa. Jos sitten Ukrainassa linja on se, että hoitakoon itse omat asiansa, niin silloin tuo linja saattaa heijastua myös muihin Venäjän naapurimaihin. Siis riittääkö sitten mikään Ukraina jollekin Putinille, vaan kohdistaako hän seuraavaksi huomionsa suoraan johonkin toiseen naapurimaahan? Mutta jos Putin päättää hyökätä Ukrainaan, niin silloin hän pelaa jonkinlaista uhkapeliä. Jos muut maat antavat aseellista apua Ukrainalle, niin se on tietenkin aggressio Venäjän joukkoja vastaan.
Jos taas pakotteista puhutaan, niin Venäjän kohdalla niistä ei ehkä ole kovin suurta apua. Käyttämänsä aseteknologian Venäjä rakentaa ja kehittää enemmän tai vähemmän itsenäisesti. Samoin polttoaineen Venäjä tuottaa itse. Eli aseiden vientiä koskevat säädökset ovat tässä tapauksessa tehottomia. Joten ainoastaan ehkä jonkun juuston tai kännyköiden vientiä voidaan rajoittaa. Mutta onko noilla tuotteilla sitten mitään muuta vaikutusta sotatoimiin? Sitäkin voidaan kysyä.
Mitään muita asioita kuin pakotteita ei tässä tilanteessa vakavasti voida harkita. Jos Venäjää vastaan hyökätään asevoimin, niin se vastaa voimaan voimalla. Ja jos joku muu maa on sitten seuraavaksi Venäjän sotilaallisen kiinnostuksen kohteena, niin silloin voi perusteet tuon seuraavan maan jättämiseen yksin olla se, että se ei aikoinaan antanut tukea Ukrainalle. Siis ainakin silloin kynnys jättää tuki antamatta on matalampi kuin jos maa olisi auttanut muita.
http://www.admship.ru/en/
https://en.wikipedia.org/wiki/Diego_Garcia
Kommentit
Lähetä kommentti