Siirry pääsisältöön

Mikä on ihmisen vapaan tahdon mitta?





Mikä on palvelun pahin virhe? Se on lähteä aliarvioimaan tai komentelemaan käyttäjiä. Toisaalta taas voidaan kysyä, että mitä tehdään, jos esimerkiksi joku toimii täysin vastoin tieteellistä pohjaa, ja alkaa kyseenalaistamaan esimerkiksi rokotteiden tehoa? Rokotteet ovat asioita, joita tietenkin voidaan pitää aivan jokaisen henkilökohtaisena asiana, mutta silti voidaan pohtia, että kuinka monia sairauspäiviä esimerkiksi rokotteet saisivat pois työntekijöiltä. Siis rokote on asia, mikä aiheuttaa jostain syystä kamalasti kiistoja. Jos ihminen ottaa rokotteen, niin hän ei voi tietenkään enää valehdella olevansa flunssassa, jos sattuu olemaan krapula. 

On ihmisen oma asia, että miten paljon rokotteita hän haluaa ottaa. Ja tietenkin jokaista suomalaista varten on teho-osasto, jos nyt sattuu vaikka koronavirus iskemään. Mutta toki esimerkiksi liiallinen tupakointi, sekä alkoholin ja huumeiden käyttö saattavat kuormittaa tapaturma- ja teho-osastoja. Eli kun umpikännissä toikkaroiva "virtanen" kaatuu rapuissa, lyö päänsä sekä murtaa kallonsa, niin hän ei ole mitenkään itse syyllinen tuohon asiaan. 

Tai kun samainen "virtanen" polttaa 2-3 askia tupakkaa 10-vuotiaasta asti ja ryyppää viiden viinapullon viikkotahtia, sairastuu keuhkosyöpään sekä maksakirroosiin, niin hän ei sitten ole mitenkään turhaan kuormittanut tuota sairaanhoitoa. Tai tietenkin nämä asiat ovat niitä, joista ei koskaan keskustella. Nimittäin ne ovat ihmisen omia asioita, eikä niistä ole sopivaa keskustella julkisesti. 

Mutta kuten tiedämme, niin nykyaikaisessa yhteiskunnassa tehokkuus on päivän sana. Jos joku ei sitten jaksa käydä töissä, niin hän voi hakea sitten sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Mitäpä sillä on väliä, jos työhyvinvointi tai sen puute saa aikaan sen, että ihminen muuttaa sairaseläkkeelle, mistä ei sitten ole edes mahdollista hakea sitä työpaikkaa, ja henkilöstä tulee varmasti sitten taakka yhteiskunnalle. Tai toisaalta hän varmaan kokee silloin tarvetta päästä esimerkiksi pätkätöihin, joista voi saada vähän extra-palkkaa tuon valtavan suuren työkyvyttömyyseläkkeen päälle. 

Ja sitten voidaan aina sanoa, että psyykkiset syyt työkyvyttömyyteen ovat asioita, joiden avulla ihminen pidetään poissa töistä. Mitäpä siitä on väliä, jos kaikki sosiaaliset suhteet muuttuvat masennus- tai joksikin muuksi ryhmäksi kaheleita. Siinä voi sitten mukavasti jäädä ihan oikeasti kotiin potemaan sitä masennusta tai muuta vastaavaa. Tuo asia varmaan vaikuttaa erittäin hienolta, kun ihminen ei enää pääse sitten enää ylös sängystä. Ja hän ei enää tämän jälkeen saastuta minkään työpaikan ilmapiiriä, ja se on niin paljon helpompaa kaikille, ettei turhaksi koettua työnhakua jatketa. Eli kun henkilö on poissa työmarkkinoilta, niin silloin ei kenenkään tarvitse koskaan kohdata tuota ehkä pitkän pätkätyö putken tehnyttä henkilöä. 

Kun ihminen käy jatkuvasti esimerkiksi vuosien ajan pätkätöissä, niin tietenkin hän voi saada siitä paljon rahaa. Mutta jostain syystä sitten käy niin, että tuo pätkätöiden muuttuminen normaaliksi työnteon muodoksi saa aikaan myös jotain negatiivisia ajatuksia. Tuo jatkuva pätkätyön teko saa aikaan sen, että henkilö tuntee lopulta olevansa ikuinen kesätyöntekijä, jolla varmaan on aivan sama palkka kuin vakituisilla työntekijöillä. Mutta samalla hän saattaa kokea sen, että työpaikalla ei ole sosiaalisia suhteita. Vakituiset työntekijät eivät ehkä edes yritä sanoa sanaakaan tuolle pätkätyöläiselle, ja työyhteisö saattaa kokea pätkätyöntekijät suorastaan uhkana itselleen. 

Samoin työvoimaneuvojat varmaan ovat tarpeeksi hokeneet sitä, että kuinka paljon mahdollisuuksia työntekijä menettää, jos hän haukkuu edellistä työnantajaa? Siis onko joku työnantaja oikeasti tarjonnut työtä, jos henkilö on lähtenyt sosiaalisesta mediasta? Ehkä olisi parempi että kaikki olisivat kiltisti hiljaa siitä, että jos esimerkiksi pätkätyöntekijä ei kuulisi sanaakaan esimerkiksi pariin vuoteen, ja ainoa sosiaalinen kontakti koko aikana olisi kaupan kassa, jolle voi sanoa "kiitos". Eli siinä sitten on loistava monipuolinen kommunikaatio kyseessä. Toki kyseessä on syrjäytyminen, mutta ehkä olisi parempi, jos hän lähtisi sairaseläkkeelle. Näin ei kenenkään tarvitse miettiä, että mitä jos tuo luuseri on sitten kokenut olevansa vaikka syrjitty. 

Pätkätyöntekijät saattavat tietenkin saada lupauksia paikan vakinaistamisesta. Mutta kuitenkin heillä saattaa olla paljon kilpailijoita, ja ehkä huono omatunto saa jonkun pomon valitsemaan ulkopuolelta tulleen hakijan. Saattaa olla niin, että tuo pätkätyöläinen ei saa työpaikastaan muuta kuin palkan, eli tietenkään hänelle ei kuulu ne edut joita työpaikka ostaa omille vakituisille työntekijöilleen. Pätkätyöntekijöille ei kuulu hieronta, kuntosali tai saunailta. Eikä ehkä myöskään kahvi- tai muita tarjoiluja järjestetä niin, että tuo pätkätyöläinen saa niistä osaansa. Eli hän saa vain palkan sekä katsella muiden työntekijöiden selkää. 

Ja vakituiseen paikkaan tietenkin on jokaisella vakituisella työntekijällä joku oma suositus, joka hallitsee kaikki asiat paremmin kuin pätkätyöläinen. Eikä hänen kanssaan "kannata" keskustella, kun kuitenkaan tuo pätkätyöläinen ei ole talossa kuin ehkä pari-kolme viikkoa. Tietenkään kukaan ei näistä asioista varmaan halua lukea. Eli sosiaalinen media pois, jotta kenenkään ei sellaiseen vuodattamiseen tarvitse aikaansa tai vaivaansa mitenkään tuhlata. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...