Siirry pääsisältöön

Kritiikistä sekä sen kestämisestä


Kritiikki on asia, mikä käsitetään aina kielteisenä tapana käsitellä jotain asiaa. Eli kritiikki on siis yksinkertaisesti jonkun asian kieltämistä, ja se on synonyymi sanalle "ei". Joidenkin muiden mielestä kriittinen suhtautuminen on synonyymi trollaamiselle sekä toisten ihmisten henkilökohtaisten asioiden levittämiselle. Kun puhutaan kritiikistä, niin silloin tarkoitetaan sitä, että asiaa tarkastellaan siten, että siitä pyritään löytämään sekä hyviä että huonoja puolia. 

Terve itsekritiikki tarkoittaa sitä, että ihminen myöntää itselleen, ettei hän ole maailman paras kaikessa. Siis itsekritiikki ei tarkoita sitä, että ihminen pitää itseään surkeana epäonnistujana, ja tätä taustaa varten pitää huomioida, että jokainen meistä epäonnistuu joskus. Siis jos ajatellaan esimerkiksi jotain Garri Gasparovia, joka on ehkä maailman parhaita shakin pelaajia, niin me voimme kysy itseltämme, että montako kertaa Gasparov hävisi, ennen kuin hän oppi voittamaan shakissa? 

Vaikka ihminen on ehkä jotenkin ajatellut, että hän ei ole maailman paras, niin aina pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Eli missään nimessä se että ei osaa asiaa, mistä pitää esitelmää tai tulee esiintymään juopuneena eivät ole tekosyitä, joilla selitetään huonoa suoritusta. Tai ne eivät tee huonosta suorituksesta hyväksyttävää. 

Kun ihminen tekee jotain, niin aina pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Ja aina pitää ajatella positiivisesti. Uudet kokemukset rikastuttavat elämää. Mikäli emme ole koskaan kokeilleet jotain asiaa, niin silloin emme tiedä, että miten paljon siitä ehkä pidämme. Kaikki uudet asiat jännittävät, mutta jännitys voidaan kääntää myös omaksi eduksi. 

Eli tuo asia on ikään kuin latautumista tilanteeseen. Se auttaa antamaan kaiken siihen tilanteeseen. Jos ihminen ajattelee tulevasta tilanteesta vain negatiivisia asioita, niin se tekee asiasta vaikean. Se yksi positiivinen asia mikä tulee mieleen on se, että mitä nopeammin tuon epämukavalta vaikuttavan asian voi aloittaa, niin sitä nopeammin se on myös tehty. Ja kukaan ei ole seppä syntyessään. 

Kun ihminen saa negatiivista palautetta, niin aina pitää muistaa että huono palaute kuuluu elämään. Ja aina pitää tuota huonoa palautetta analysoida. Eli johtuuko huono palaute:

1) Esiintyjästä itsestään: Ja 

a) Voiko henkilö itse vaikuttaa tuhon asiaan. (Opetella aiheen paremmin. Tai ehkä jättää sen alkoholin vähemmälle, tai kokeilee esimerkiksi ruudun jakamista ennen kuin lähtee esiintymään. )

b) Vai onko itsellä puhevika, jolle ei ehkä itse voi mitään. 

2)Vai jostain muusta asiasta Esiintyjä ei ehkä voi sähkökatkolle tai hajonneelle diatykille mitään)

Siis vaikka Gasparov on ehkä maailman parhaita shakin pelaajia, niin se ei tarkoita, että hän on maailman paras tenniksen pelaaja. Eli hän ei ehkä ole maailman paras kaikessa. Kun puhutaan siitä, että ihminen haluaa olla paras tai hän haluaa olla täydellinen, niin tietenkin tuo tavoite on todella hyvä. Mutta tietenkin ihmisen pitää aina valita se oma osa-alue, missä hän haluaa päteä. Jos ajatellaan että ihminen oppii lapsena jännittämään, koska häntä on lapsena kiusattu. Tai että hän ei ehkä ole osannut asiaa, josta hän on pitänyt esitelmää. 

Tuostakin asiasta voi ottaa opiksi. Eli palautetta kannattaa aina kuunnella. Ja negatiivinen palaute voi kasvattaa ihmistä todella paljon. Kasvattaminen tarkoittaa sitä, että henkilö sitten alkaa opetella asioita paremmin. Siis jos palaute on huonoa, niin sitä kannattaa aina tarkastella. Jos palaute on sellaista, että sinulla on väärän väriset housut, niin se ei välttämättä ole palautetta mikä liittyy esiintymiseen eikä mitenkään siihen aiheeseen, mistä esitelmä on pidetty. 

Jos esitelmän sisältöä tai esiintyjää haukutaan, niin silloin kyseessä on vakava asia. Esiintyjä ei ole siis osannut asiaansa, mutta tuolle asialle voidaan aina tehdä jotain. Eli seuraavalla kerralla paremmin valmistautuneena paremmin valmistautuneena. Tuolloin aiheeseen valmistaudutaan hiukan paremmin, eli henkilö tutustuu aiheeseen paremmin. Ja jos huono palaute tulee siitä, että henkilö on alkoholin vaikutuksen alaisena, niin ensi kerralla selvin päin. 

On asioita joihin itse voi vaikuttaa. Ja jos joku sellainen asia mihin itse voi vaikuttaa menee pieleen, niin silloin pitää ryhtyä toimimaan toisin. Eli jos ihminen kerran tekee virheen, jonka hän olisi voinut välttää, niin se saattaa olla ymmärrettävää. Mutta jos hän toistaa tuota virhettä usein, niin silloin hän tekee asian mikä ei ole hyväksyttävää. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara