Siirry pääsisältöön

Venäjän uhkailu on otettava vakavasti

 Venäjän uhkailu on otettava vakavasti



Venäjän "Sarmat" ohjuksen koelaukaisu


Venäjä on ilmeisesti uhannut maatamme sodalla, jos liitymme NATOoon. Sekin on puuttumista toisen valtion sisäisiin asioihin. Venäjän esittämät uhkakuvat siitä, että se hyökkää Suomeen, jos se joutuu aseelliseen konfliktiin NATOn kanssa eivät ehkä riipu siitä, että onko maamme NATOn jäsen vai ei. 

Siis kunnioittaako Venäjä tuolloin maamme riippumattomuutta riippuu sitten aina vain siitä, että mitä mieltä Kreml tällä kertaa asioista sattuu olemaan. Ja jos sitten ajatellaan että Venäjällä on tietty määrä megatonni luokan ydinaseita, joita se on valmis käyttämään, niin tuo valtio on varmasti melko lailla EUn sekä konventionaalisten aseiden avulla tapahtuvien iskujen ulkopuolella. 

Siis jos Venäjä nyt päättää että Ukraina on sen aluetta, niin se varmasti luottaa silloin sen ydinaseiden muodostamaan kilpeen. Venäjän kohdalla huono asia on se, että kyseisen maan väkiluku verrattuna sen kokoon on pieni, ja vaikka Venäjällä on miljoonan miehen ammattiarmeija, niin sen pitää myös suojata omat rajansa muualla kuin Euroopassa sekä myös se, että noita ammattisotilaita tarvitaan myös nimenomaan ydinaseiden suojaamiseen. Ja se saattaa myös laskea Venäjän halua käyttää ydinaseita. 

Jos omat konventionaaliset asevoimat jäävät jalkoihin, niin silloin tietenkin seuraava vaihtoehto on myös se, että kyseinen valtio käyttää ydinaseita vihollisen tuhoamiseen. Jos ajatellaan sitä, että ydinaseita käytetään nimenomaan vihollisen joukkoja vastaan, niin silloin puhutaan nimenomaan taktisista ydinaseista, joita voidaan nopeasti siirtää alueelle. Tuollainen toiminta johtaa monissa skenaarioissa ydinsodan laajenemiseen, ja seuraavassa vaiheessa vastapuoli joko vastaa tuleen omilla taktisilla ydinaseillaan tai siirtyy käyttämään mannertenvälisiä ohjuksia noiden taktisten aseiden tuhoamiseen. 

Eli ydinaseita koskevissa skenaarioissa aseet on porrastettu siten, että varsinaisella taistelukentällä toimitaan joko taktisten lyhyen kantaman ohjusten varassa. Tai sitten käytetään lentokoneesta levitettäviä ydinaseita. Monet noista aseita on sijoitettu esimerkiksi taktisten rynnäkkö koneiden kuten Su-27 tai F-15 ripustimiin. Ja noita aseita tuetaan järeillä strategisilla ydinaseilla kuten “Sarmat” tai “Minuteman”. 

Samoin myös sukellusveneisiin sijoitetut ydinaseet tukevat maajoukkojen operaatioita, ja jos sitten noita aseita käytetään, niin se aiheuttaa välittömästi laajaa tuhoa sekä kolmannen maailmansodan. Konventionaalinen sota on tilanne, mikä laskee kynnystä myös käyttää ydinaseita. Ydinkärkien avulla voidaan vihollisen panssarit ja muut muodostelmat tuhota välittömästi, mutta se johtaa välittömästi siihen, että nuo iskut kostetaan käyttämällä ainakin vastaavaa tulivoimaa. 


Se mikä myös laskee kynnystä käyttää ydinaseita on tilanne, missä omien ydinaseiden toiminta on epävarmaa. Jos ennakkovaroitus, GPS tai kommunikaatioon tarkoitettuja satelliitteja sekä omia sukellusveneitä tuhotaan tai niiden toimintaa rajoitetaan, niin silloin vastapuoli voi katsoa olevansa pakotettu käyttämään ydinaseita. Ydinaseiden varaan rakennettu politiikka perustuu ajatukseen siitä, että ydinaseita käytetään vain äärimmäisessä hädässä. 

Mutta esimerkiksi paikannus, kommunikaatio sekä erityisesti ennakkovaroitus-satelliittien tuhoutuminen merkitsee sitä, että esimerkiksi ennakkovaroitusta mahdollisesta ohjusiskusta ei saada. Monet nykyaikaiset asejärjestelmät kuten täsmäaseet perustuvat paikannussatelliittien käyttöön. Jos sukellusvene tai liikuteltava ohjusjärjestelmä ei tiedä missä se on, niin ase on silloin hyödytön. Se mikä tekee paikannus satelliitista loistavan kohteen on se, että ilman noita satelliitteja eivät täsmäpommit toimi ainakaan täydellä teholla. Myös kommunikaatioon käytettävien satelliittien tuhoaminen merkitsee omien joukkojen suorituskyvyn alenemista. 

Tuolloin eivät esimerkiksi tiedustelu- tai etulinjan joukot voi lähettää kuvia vihollisen laitteista esikuntaan eikä myöskään esimerkiksi Predator-lennokkeja voida käyttää ainakaan satelliittien välityksellä. Eli tuollaisen satelliitteihin kohdistuvan iskun tarkoitus on skenaarioiden mukaan laskea vihollisen joukkojen kykyä kommunikoida keskenään sekä käyttää pitkälle vietyjä automatisoituja asejärjestelmiä. 

Samoin jos kommunikaatioon käytettävät sotilaalliset viestintä satelliitit tuhotaan, niin strategisia ydinaseita käyttävien  joukkojen kyky laukaista aseet vaarantuu. Ja tuolloin sitten käsky käyttää aseita on hyvin lähellä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara