On asioita joista pitää varoittaa, eli me kaikki loukkaannumme jostain

 On asioita joista pitää varoittaa, eli me kaikki loukkaannumme jostain

Asian ydin on siinä, että montako kertaa voidaan ihmisen mieli pahoitta? Tai kuinka monta pettymystä meistä kunkin on kestettävä?  Kun olemme tekemisissä ihmisten kanssa, niin meidän pitää muistaa, että olemme kaikki yksilöitä. Jos palaamme vielä sellaisiin asioihin kuin sanat, jotka alkavat N-kirjaimella, ja jotka on tarkoitettu alentavaksi, niin silloin me kohtaamme sellaisen ilmiön, että minä, vitivalkea suomea kotikielenäni puhuva henkilö ei ehkä itse asioista loukkaannu. Mutta sitten toisaalta nuo samat sanat voivat loukata muita hyvin paljon. Eli se mikä on meille itsellemme herttaisen yhdentekevää voi olla jollekin muulle hyvin ikävä asia. Me kaikki olemme joskus ajattelemattomia, ja voimme pyytää toimintaamme anteeksi muilta. 

Mutta voidaanko anteeksipyyntö hyväksyä? Anteeksianto on aina vapaaehtoista. Eli ketään ei voi pakottaa antamaan anteeksi. Ja vain aidosti anteeksi pyytävä henkilö voi odottaa saavansa anteeksi teon, minkä hän on tehnyt. Mutta se onko anteeksipyyntö oikea tai aito määrittyy siten, että muuttaako toista vastaan rikkonut oikeasti käytöstään. Jos meno ja meininki sitten jatkuu samana, niin silloin ei anteeksipyynnöllä ole mitään merkitystä. Eikä kukaan voi olettaa toisen antavan anteeksi toistuvia loukkaamisia. Vai mitä mieltä olette, jos vaikka koulukiusaaja voisi kerran kuussa pyytää anteeksi tekojaan, ja sitten selvitä rangaistuksetta kaikesta. 

Toisen loukkaaminen on asia, minkä jokainen meistä joskus tekee toiselle, ja toisaalta toinen voi hyvinkin tehdä jotain asioita edes ajattelematta sitä, mitä se jollekin muulle merkitsee. Eli me saatamme käyttää hyvin ikäviä sekä jollain tavalla julmia ilmaisuja toisesta, ja emme ehkä tarkoita tätä asiaa. Mutta silti rasismi on kaikissa muodoissaan kamala asia. Nimittäin oletteko te koskaan miettineet sellaista tilannetta, että menette johonkin vessaan, ja siellä sitten sitä "rillipäätä" haukutaan oikein olan takaa. Siis syrjimiseen ei muuta tarvita kuin silmälasit. 

Se varmaan ei ole sillä hetkellä mukava asia kuulla, jos se "rillipää" sattuu olemaan työpaikan ainoa silmälasien käyttäjä. Tuollainen toiminta saa aina päähän sellaisia ajatuksia, että mitä esimerkiksi jossain takana toisista puhutaan. Jos sitten lähdetään pohtimaan sitä, että mitä sitten mahtaa tapahtua, jos tuollaisia asioita puhuu henkilö, jonka työnä on tehdä tutkimuksia? Miten esimerkiksi kukaan uskaltaa vastata kyselyihin, jos hän ajattelee jatkuvasti sitä, että mitä mahtaa sitten tuon yhtiön henkilökunta, joka on lomakkeen lähettänyt puhua vastaajista? 

Afrikan Tähti on peli mikä on tehty siirtomaa-ajan lopulla. Joidenkin mielestä se saattaa olla ehkä symboli siitä, kun eurooppalaiset menivät Afrikkaan ja ottivat kaikki luonnonvarat itselleen. Tai sitten jos ajatellaan tapausta, mikä sattui yliopistossa, niin saattaa olla niin, että joku opiskelija ei ole saanut kutsua pelaamaan Afrikan tähteä, ja siitä sitten on pinna palanut. Siis jos tuota tapahtuu toistamiseen, niin silloin alkaa kyllä aivan jokaista masentaa. Eli jos joku aina jostain syystä unohtuu kutsulistoilta, niin silloin tuo, johon teko kohdistuu varmaan pitää tätä asiaa jossain vaiheessa tahallisena "unohduksena". 

Tuolloin myös suomalaisissa koulukirjoissa oli oli N-alkuinen sana aivan virallisessa käytössä. Se mitä eurooppalaiset tekivät Afrikassa eli ampuivat ihmisiä sekä myös ryöstivät luonnonvaroja saattaa vaikuttaa jostain joka ei itse tuolla kaukana siirtomaissa ollut hyvin kaukaiselta asialta. Mutta samalla unohdamme että nuo siirtomaasodissa tapetut ovat ihmisiä, joilla on sukulaisia aivan kuten myös holokaustin uhreilla on. 

Siis miksi me emme vertaa juutalaisten massamurhaa Toisen Maailmansodan aikana siihen, mitä tapahtui Afrikassa siirtomaa-aikaan?  Jos ajatellaan että afrikkalaisia tapettiin esimerkiksi Henry Morton Stanleyn sekä Kuningas Leopold II  toimesta Kongo-joella, Leopold II ollessa Kongon vapaavaltion omistaja, niin silloin tietenkin tuota toimintaa voidaan verrata esimerkiksi natsien toimintaan Euroopassa? Siis tässä joskus joku kysyi, että miksi vain holokaustin uhreja muistetaan, mutta eurooppalaisten uhrit Afrikassa on unohdettu?