Siirry pääsisältöön

Toimijana tulevaisuuden yhteisössä



Maatuskanukke mallina tiedonhaussa

Tulevaisuuden yhteisössä kaiken keskiössä ovat valmiudet kehittää omia tiedonhakutaitoja. Tiedonhakua hakua voidaan miettiä esimerkiksi niin sanotun “Maatuska”-mallin kautta. Maatuskanuket ovat nukkeja, joiden sisältä löytyy aina vain pienempi ja pienempi maatuskanukke. Alussa ihminen saa tukea sekä valmiuksia opettajilta, jotka ohjaavat häntä käyttämään aluksi koulun sekä oppilaitoksen kirjastoja, jotka voivat olla sekä digitaalisia että myös fyysisiä eli painettuja kirjoja sekä lehtiä.

Eli aluksi ihminen hakee tietoa hyvin suppeasta lähteestä, jossa kaikki tieto on muiden varmistamaa. Mutta sitten kun taidot kehittyvät hän alkaa hyödyntää yhä laajempia ja laajempia alustoja. Tiedonhaun piiri kasvaa kasvamistaan ja aina löytyy uusi tietolähteen piiri, eli oppilaitoksesta edetään kansalliseen tietopankkiin. 

Sitten lopulta tiedon janon sekä tarpeen kasvaessa tiedon haussa ylitetään valtion rajat. Tuolloin matka käy kohti globaalia tietolähdettä. Ja samalla opitaan hyödyntämään tiedon käsittelyssä erilaisia välineitä, joista esimerkiksi Google-kääntäjä mahdollistaa globaalin tiedon hyödyntämisen myös niille, jotka eivät osaa jotain kieltä. Käyttäjän tarvitsee vain tietää se, mitä kieltä tekstissä on käytetty, ja sitten hän voi syöttää tuon tekstin kääntäjään. 

Ihminen tarvitsee tietenkin perusvalmiudet tiedon hakemiseen sekä prosessointiin, mutta vähitellen ihmisen tiedon hankintaan liittyvien taitojen eli tiedon etsinnän sekä tiedon alkuperän arvioinnin kehittyessä ihminen siirtyy etsimään tietoja avoimesta internetistä tai kirjastoista. Eli hän siirtyy ohjatusta sekä suppeiden ja valvottujen lähteiden käytöstä kohti avoimen tiedon louhintaa, prosessointia sekä hyödyntämistä.

Mutta kuten varmaan kaikki muistavat, niin tietojen käsittelyn keskiössä ovat ihminen ja hänen henkilökohtainen tiedonhakuun käytettävä välineensä. Siis kaikki tieto mitä käsitellään riippumatta siitä käsitelläänkö sitä jollain 20 vuotta vanhalla serverillä tai kvanttitietokoneella päätyy aina käyttäjän ruudulle olipa tuo ruutu joku läppärin näyttö tai mobiililaitteen kosketusruutu. 




Maatuska-nukke (Pinterest)

Maatuska voi symboloida myös tietoa, jota välitetään henkilöltä toiselle.. 

Kun tieto vaeltaa jonossa, niin osa jonossa olijoista pimittää osan tiedosta seuraavalta, koska se on varattu vain parhaalle kaverille..Ja lopulta jäljellä on vain pieni tiedon murunen. 

Maatuska-nukkea voidaan käyttää mallina myös tiedon jaosta. Taho joka on lähinnä tiedon lähdettä saa suurimman tiedonpalasen käyttöönsä. Ja sitten kauimmainen taho saa käyttöönsä pienemmän maatuskan eli tiedon palasen. 

Tässä mallissa maatuska symboloi tietoa, joka vaeltaa toimijalta toimijalle, ja jokainen sitten pimittää maukkaimman palan tiedosta itselleen. Lopulta sitten viimeiselle jää vain ripaus siitä tiedosta, mitä jonon alussa oli jaossa. 


Maatuska-malli tiedon käsittelyssä


Virtuaaliset työtilat ovat asioita, jotka ovat jo tulossa tai ovat jo tulleet työpaikoille. Niiden tarkoitus on tehdä työskentelystä viihtyisämpää, turvallisempaa sekä joustavampaa. 

Yhtiöt ovat keskellä infrastruktuuria. Infrastruktuurin pitää voida tukea yhtiön toimintaa. Jos käytössä on nopea internet, niin sen kautta voidaan asioita hoitaa tehokkaasti sekä turvallisesti. Biometriset tunnisteet kuten automaattinen kasvojen tunnistus sekä esimerkiksi sormien- ja kämmenen jälkien etänä tapahtuva skannaaminen auttavat pitämään hakkerit poissa esimerkiksi neuvotteluista. 

Ja nykyään yhtiö on periaatteessa pelkkä tietoverkko, missä tietokoneita on liitetty toisiinsa kokonaisuudeksi. Ja tuo kokonaisuus on tietenkin osa valtavaa makro-infraa. Yhtiöiden toiminnasta tekee joustavan se, että esimerkiksi virtuaalisten työtilojen voidaan voidaan työtä tehdä miltä koneelta hyvänsä. 

Virtuaalisiin työtiloihin siirtymien saattaa tarkoittaa sitä, että sähköpostia käytetään vain yhtiön ulkopuoliseen viestintään. Eli virtuaalisen työtilan Chat sekä sisäisten sähköposti-ruutujen kautta viestitään ryhmän sisäisesti. Tuolloin ei esimerkiksi vääriä asioita leviä vahingossa pitkin verkkoa. 

Mutta kuten tiedämme niin, yhtiö on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Yhtiön kannalta tärkeää on se, että asiakkaat mutta myös muut toimijat kokevat sen tärkeäksi sekä miellyttäväksi toimijaksi. Ja jokainen yhtiö on nykyään osa verkostoa eli valtavaa tietoverkkojen sekä aliverkkojen kokonaisuutta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara