Siirry pääsisältöön

Mikä etätyössä ottaa päähän?



Etätyö on osa työelämää, mutta siinä on eräs heikkous. Siinä eivät välity esimerkiksi ihmisen hajut tai asiat mitä hän ei halua näyttää. Ja usein ne asiat mitä ihminen ei halua kertoa ovat niitä merkittäviä asioita. Se mitä henkilö ei kerro esimerkiksi työhaastattelussa on samalla tavalla tärkeää kuin se mitä hän kertoo. Eli esimerkiksi alkoholin hajuinen hengitys tai pesemättömien vaatteiden haju ei välity noissa web-palavereissa. 

Nimittäin oikeasti kaikki etätyön yhteydessä annetut palautteet sekä esitetyt repliikit ovat aina jotenkin “pestyjä”. Kun ihmiset istuvat kameran edessä, niin meistä kukaan ei tietenkään haista, että onko hän ehkä käynyt suihkussa. Samoin myös spontaanit repliikit saattavat puuttua etänä tapahtuvan tapaamisen yhteydessä. 

Tuolloin saattaa suuri osa ihmisen persoonasta jäädä huomiotta. Koska noissa neuvottelu-ohjelmissa on mahdollisuus käyttää synteettisiä taustoja tietenkin parantaa yksityisyyttä. Mutta samalla tuo yksityisyys saattaa peittää esimerkiksi pullokasan tuon henkilön takana. 

Etätyössä voi myös katkaisemalla kamera-yhteyden tehdä pöydän ääressä mitä vain. Ja vaikka vaadittaisiin että kaikkien pitää esimerkiksi jakaa tietokoneen ruutu näkymät jos esimies vaatii, niin tietenkin jokainen ihminen voi hankkia oman tietokoneen ja käyttää sitä yhtiön koneen vieressä. 

Samoin etätyössä ei kukaan oikeasti näe, keitä muita on tuossa samassa huoneessa kameran kuvassa näkyvän henkilön kanssa. Ihminen on sosiaalinen eläin, kuten on tapana sanoa. Ihminen hakeutuu kaltaistensa henkilöiden seuraan, joten fyysisessä tapaamisessa muut näkevät sen, kenen seuraan kukin tapaamiseen osallistuja hakeutuu. Eli etänä tehtävä tapaaminen saattaa mahdollistaa sen, että henkilö kykenee peittämään asioita, joista esimerkiksi työnantajan olisi tiedettävä. Kun ihminen näkee toisen kasvot tai vain kuvan toisesta, niin hän näkee vain pienen osan keskustelu kumppanistaan. 

Usein ei ajatella, että vaikka toinen saattaisi esiintyä esimerkiksi solmio kaulassaan, ja siististi pukeutuneen näköisenä puvuntakissa, sekä hiukset kammattuna. Mutta sama henkilö saattaa olla oikeasti kalsareissa ja ehkä hän on myös saattanut olla peseytymättä jo pidemmän aikaa. Ja hiukset on saatettu asetella virallisten kosmeettisten aineiden sijasta esimerkiksi margariinilla. Tuolloin saattaa kamerassa esiintyvä hahmo poiketa huomattavasti siitä, mikä on todellisuus. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara