Siirry pääsisältöön

Voiko asiantuntija erehtyä?



Paraskin asiantuntija voi unohtaa jotain tärkeitä asioita. Ja esimerkiksi lakitekstin kohdalla voi tuo pieni unohdus merkitä sitä, että lain sisältö muuttuu ihmisen päässä. Tänään YLE:n kotisivuilla oli emeritusprofessori Kari Enqvistin kirjoitelma otsikolla “voiko perustuslakiasiantuntija erehtyä”? Tässä olisi otsikkona voinut olla että “voiko asiantuntija erehtyä” ilman sanaa “perustuslaki”. 

Fyysikot, arkeologit sekä myös lääkärit ovat ihmisiä jotka tekevät virheitä. Samoin heidän lisäkseen kaikki muutkin tekevät joskus virheitä. Kebab ravintolan sisäänostaja saattaa kastikkeessa käytettävän maustamattoman jogurtin sijasta ostaa esimerkiksi banaani-jogurttia tai auton kuljettaja ajaa suoraan toisen eteen risteyksessä.

Siis miksi meillä on vakuutus? Tai miksi meillä on pakollisia vakuutuksia? Tähän kysymysten klassikkoon voidaan vastata siten, että ihminen on erehtyväinen, ja erehdykset aiheuttavat ehkä hyvinkin suuria kustannuksia. Tai pidempi vastaus saattaa kuulua näin: “siksi että joku saattaa unohtaa vilkaista onko risteyksessä kärkikolmiota, ja sitten joku tulee kylkeen”. Ajovirheet ovat ikäviä asioita, mutta niitä sattuu, vaikka kolarit ovat kalliita. 

Mutta samalla esimerkiksi lääkäri saattaa tehdä väärän diagnoosin, arkeologi tulkita historiallista artefaktaa väärin tai fyysikko saattaa kirjoittaessaan jotain kaavaa unohtaa yhden potenssin arvon. Ja jos hän sitten muistaa että joku luku oli kaavassa potenssiin 3, mutta todellisuudessa se olikin potenssiin viisi, niin silloin edessä on hyvin suuri virhe. 

Aloitetaan perustuslakiasiantuntijoista jotka ovat oikeasti aivan tavallisia ihmisiä. Nämä ihmiset ovat samalla tavalla kykeneviä tekemään virheitä, kuin me muutkin olemme. Ja lakitekstin lukeminen on hyvin pikkutarkkaa työtä. Ihmisen muisti on siitä merkillinen asia, että me emme tiedä että olemmeko unohtaneet jotain asioita, ja myös perustuslakiasiantuntija saattaa unohtaa muutamia sanoja jostain lakitekstistä. Ja seurauksena on sitten se paljon puhuttu erehdys.

Kun ajatellaan esimerkiksi tuomarin työskentelyä, niin me aina luulemme että he muistavat kaikki asiat ulkoa. Tuomarit ovat kuitenkin vain ihmisiä, jotka unohtelevat asioita. Ja se mikä tekee ihmisistä tuomarin on se, että he tarkastavat faktat. Eli tuomari tekee muistiinpanot asiasta, sekä sitten käyttää lähteitä kuten Finlexiä siihen, että hän tarkistaa mitä laki asiasta sanoo. Tai ehkä pitäisi sanoa, että tuomari tarkistaa mitä lakitekstissä lukee mistäkin asiasta, jotta vältytään kiusallisilta väärinkäsityksiltä. 

Kun ihminen tekee jotain asioita miljoona kertaa, niin hän ei aina muista tai viitsi tarkistaa jotain faktaa, ja esimerkiksi lakitekstissä saattaa pari sanaa olla hyvin merkitseviä. Kuinka moni edes tietää, että on olemassa joku perustuslakiin erikoistunut asiantuntija? Kyseinen asiantuntija ei ehkä ole se, mistä tehdään eniten jotain Hollywood-elokuvia. Hollywoodissa tehdään paljon elokuvia, ja jotkut niistä käsittelevät esimerkiksi juuri lakimiesten työtä, mutta en muista että yhdenkään lakimies-sarjan pääosassa olisi perustuslakiasiantuntija. 

Joskus aina käy niin, että asiantuntija sanoo jotain, mikä ei ole totta. Hän saattaa tuolloin yksinkertaisesti väärin. Tuolloin tietenkin ottaa aivoon, kun ei niitä faktoja muistettu tarkastaa. Eli ei kaivettu kännykkää taskusta ruokapöydässä ja vilkaistu jotain faktoja kuten  lakitekstiä tai jostain asiasta kirjoitettuja artikkeleita. Vaan lähdettiin ihan oman muistikuvan perusteella esittämään jotain asiaa. Ja seuraus saattaa olla se, että asiantuntija muistaa jotain väärin. 

Tuolloin seurauksena on katastrofi. Kun jotain asiaa tehdään todella usein, niin silloin saattaa käydä niin, että pari yksityiskohtaa onkin unohtunut, ja sitten kun työtä tehdään muistin mukaan, niin tulos on roiskaisu. Meistä harva on perustuslaki- tai yleensä lakiasiantuntija. Itsekään en sitä muuten ole, ja lakia pidetään usein tylsänä asiana. Meistä joku voi harrastaa tähtitiedettä, mutta en usko että perustuslakia tai lakia harrastaa juuri kukaan. Mikä oikeastaan on vahinko. 

Laki on ihmisten kirjoittamaa, ja sen tehtävä on palvella jonkun tahon etua. Tai turvata jonkun tahon oikeuksia. Siis kun me katsomme keskustelua esimerkiksi laista tai sen säätämisestä, niin meidän ehkä kannattaisi miettiä sitä, että miksi joku laki on kirjoitettu. Siis mikä tausta on sillä, että joku laki on säädetty, ja miksi meillä Suomessa tehdään jotain toisin kuin vaikkapa Ranskassa, Kanadassa tai USAssa? Perustuslaki on valtiollisen lainsäädännön kannalta hyvin tärkeässä asemassa, koska kaikkien muiden lakien pitää olla sen kanssa sopusoinnussa.  Mutta kuitenkaan missään TV-sarjassa ei koskaan näytetä esimerkiksi juuri perustuslakiasiantuntijan työtä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara