Siirry pääsisältöön

Pysyvää valtaa ei voida rakentaa ylhäältä alas.



Valtaa ei saa rakentaa vain ylhäältä alas, vaan myös tavallisten ihmisten pitäisi kokea valta sekä sen asettamat tavoitteet mielekkäänä. Ja esimerkiksi muutosta pitää lähteä viemään siten että sitä myydään myös tavallisille ihmisille eikä vain jollekin eliitille. Tavallisten ihmisten yhteistyö sekä tahto on aina poliittisen muutoksen elinehto. Ja muutosta pitää lähteä myymään paikallisille niin, että heidän näkemyksensä huomioidaan. Eli tavallisten ihmisten on koettava niin, että muutos on asia, mikä tuo parannusta heidän elämäänsä. 

Kun lähdetään pohtimaan sitä, miten esimerkiksi maahan rakennetaan hallinto, niin länsimaat tekivät yhden virheen. Afganistanin hallintoa lähdettiin rakentamaan ylhäältä alas. Eli maan presidentiksi valittiin epäselvissä vaaleissa Hamid Karzai, joka ei valtaa voinut rakentaa. Kun valtaa rakennetaan, niin silloin myös ruohonjuuritason toiminta pitäisi muistaa, eli esimerkiksi vaaleja varten pitäisi rakentaa koneisto, joka turvaa vaalien uskottavuuden, mikä on demokratian perusedellytys.

Valtiota voidaan ohjata ja johtaa ylhäältä alas, mutta myös tavallisten ihmisten olisi oikeasti tunnettava uusi valta sellaiseksi, että se kykenee turvaamaan heidän oikeutensa paremmin kuin Taliban tai valtion vastaiset voimat. Se että valtiolla on vahva johtaja tietenkin näyttää hyvältä, mutta myös niitä ruohonjuuritason toimijoita tarvitaan. Eli jos valtiolla on ase- tai poliisivoimat, niin silloin tarvitaan myös niitä miehiä jotka haluavat lähteä partioimaan kaduille ja muualle. Jos noihin alemman suoritustason tehtäviin ei saada ihmisiä, niin silloin ne pitää joko antaa roboteille tai sitten ne pitää teettää esimerkiksi palkkasotureilla. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin valtio vaatii muutakin kuin vain aseellista voimaa. 

Tarvitaan myös tavallisia ihmisiä kuten esimerkiksi talon rakentajia, jotka valmistavat valtion infrastruktuuria sekä fyysisesti että myös tiedonvälityksen kautta. Jos ihmisille myydään muutosta, niin silloin lähtökohdaksi pitää ottaa ne ihmiset, jotka tulevat kokemaa muutoksen. Muutos pitää pystyä perustelemaan niin, että ne paikalliset ihmiset kokevat saavansa siitä hyviä sekä kauniita asioita. Ei niin että “meistä teidän pitää tehdä niin ja näin”. Ehkä tämä vaikuttaa vähän sekavalta tavalta käsitellä näitä asioita. Afganistanin ongelmat johtuvat pääasiassa liiasta määrästä aseita.  

Mutta jos lähdetään siitä, että esimerkiksi aseita lähdetään keräämään pois, niin silloin pitää ensin sanoa, että paikallisilla pitää olla tunne siitä, että uudet poliisi- ja asevoimat voivat heitä suojella. Aseita siis omistetaan Afganistanissa samasta syystä kuin muualla Lähi-idässä ja maailmassa yleensä. Ne tarjoavat omistajalleen sekä kantajalleen turvaa.

Kun valtiolla ei ole mitään infrastruktuuria, niin silloin tietenkin aseita on vähän jokaisen kotona, koska ne turvaavat omaa omaisuutta sekä henkeä. Jos ihmisten halutaan luovuttavan aseita, niin heidän turvallisuutensa pitää voida taata. Samoin jos oopiumin viljely halutaan lopettaa, niin paikallisille pitäisi taata yhtä tuottoisa tulonlähde. 

Eli miksi tuota oopiumia ei voida ostaa eurooppalaisiin lääketehtaisiin kipulääkkeiden raaka-aineeksi? Tai ehkä on helpompi käydä tuomitsemassa kaikki paikallisten toiminta, ja korvata esimerkiksi oopium jollain kehitysavulla, joka saattaa vaikuttaa hyvin mukavalta mallilta. 

Samalla unohtuu se, että takaako tuo kehitysapu sitten sitä, että nuo ihmiset saavat samat tulot, sekä käyttää niitä samalla tavalla kuin kehitysapua? Mutta ehkä tuostakin asiasta olisi voitu keskustella rakentavasti. Ja ehkä sitten joskus tulevaisuudessa me voisimme ehkä lähteä miettimään myös sellaisia muita ratkaisuja kuin asevoimiin, pakkoon sekä holhoukseen perustuvia asioita. 

Kuitenkin nyt sitten Taliban on ainakin toistaiseksi Afganistanin hallitseva voima, mutta saattaa olla niin, että edessä on pitkä välienselvittely, ja Afganistan on joka tapauksessa vaikeasti hallittava maa, ja ehkä Talibanilla on edessään sama tilanne, mitä länsimaiden asettamalla hallituksella on ollut. Ja ehkä sitten taas seuraava hallitus taistelee taas samanlaisia asioita vastaan kuin sen edeltäjät. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara