Kun esitetään jotain uutta, niin silloin kohtaamme sen sanan “ei”. Eli kun pomo esittää että tehdään seuraava viikko etätyötä kotona, niin silloin heti jonkun pitää kertoa kuinka hankalaa se etätyö on. Ja kuinka rauhaton tuo koti on. Toimistossa työskennellään aina täydellisessä hiljaisuudessa sekä rauhassa, ja tuosta ideasta etätyöstä ei koskaan löydy mitään positiivista sanottavaa. Ja kuten laulussa sanotaan, niin jokaisen pitää aina sanoa se viimeinen sana, joka on “ei”.
Ilmastonmuutos on taas ollut puheenaiheena, ja kaikki myöntävät että se lisää joka tapauksessa ongelmia. Ilmastonmuutoksesta varmaan saavat kaikki aivan tarpeeksi tietoa, mutta ongelma on siinä, että jotain pitäisi ryhtyä tekemään. Mikäli sitten lähdetään keskustelemaan ilmastosta johtuvasta ahdistuksesta, niin tietenkin ihmisiä voidaan aina leimata hysteerisiksi.
Mutta jos ajatellaan esimerkiksi Saksan tulvia, niin tuo ahdistus ei ehkä ole aivan aiheeton. Jos aamulla ihminen herää siihen, että hänen ikkunansa edessä istuu palomies veneessä ja kysyy että onko kaikki hyvin, niin se saattaa aiheuttaa jonkinlaista ahdistusta. Tai että jos ihminen keskellä yötä huomaa, että räjähdysmäisesti etenevä metsäpalo lähestyy hänen taloaan, niin tuo tilanne saattaa hiukan ahdistaa.
Pitkät sateettomat hellejaksot saavat aikaan sen, että metsäpalot lisääntyvät, ja ne tuhoavat paljon metsää. Samoin lämpimät talvet saavat aikaan sen, että esimerkiksi tuhohyönteiset eivät kuole kylmässä, ja lämmin kostea talvi tuhoaa myös syysviljan. Kun routakerros sulaa, niin sieltä voi päästä esimerkiksi pintavettä pohjaveteen, ja se aiheuttaa käyttöveden saastumista.
Samalla myös esimerkiksi äärimmäiset myrskyt sekä niiden aiheuttamat tulvat yhdessä merenpinnan kohoamisen kanssa saavat aikaan sen, että Malediivien lisäksi myös Euroopan sekä Amerikan alavat maat alkavat jäädä veden alle. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aikaisemmin lähtenyt siitä, että yksilöiden tekemiin valintoihin on panostettu. Mutta se mikä on nyt muuttunut ongelmaksi on se, että ilmastonmuutos on oletettua nopeampaa. Eli pitäisikö lainsäädännön avulla ihmisten työ- ja elintapoja lähteä muuttamaan, koska tarvitaan nopeasti etenevää vaikutusta.
Tuolloin ongelma sitten on siinä, että miten nuo lait säädetään. Jos ajatellaan että polttonesteiden verotus muutetaan siten, että ne jotka tarvitsevat polttonestettä saavat sitä halvemmalla, niin se varmasti aiheuttaa ongelmia. Kuitenkin ilmastonmuutoksessa pitäisi ryhtyä ajattelemaan sitä, että ratkaisu löytyy massoihin kohdistuvasta mallista, jossa hiilidioksidipäästöjä leikataan esimerkiksi voimakkaalla polttonesteiden kulutukseen kohdistuvilla rajoituksilla sekä tietenkin panostamalla vihreään energiaan. Eli miksi talojen katoilla ei voisi olla aurinkopaneeleja, joista sähköä johdetaan akkuihin kesällä. Jos sähköä otetaan varastoon, niin sitä voidaan käyttää myös talvella.
Eli jos sitten puhutaan aurinkopaneelien aiheuttamasta ylijännitteestä, niin silloin unohdetaan että aurinkopaneelit voidaan aina varustaa esimerkiksi himmentimillä, jotka ovat sälekaihtimia jos ne tuottavat liikaa sähköä. Tai sitten sähkö voidaan ajaa verkkoon akkujen kautta, mikä tasaa verkkoon syötettävää sähkövirtaa. Tuo akku muuten voi olla esimerkiksi Leidenin-pulloon perustuva kondensaattori, tai pelkkiä metallinpaloja, joiden läpilyönti maahan estetään. Eli tuolloin ei käytetä niin sanottua kemiallista akkua. Ja vaihtovirta voidaan toteuttaa kytkimellä, joka vaihtaa syöttövirran napojen paikkaa.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa suurin ongelma on meidän korviemme välissä. Eli me vastustamme muutosta ikään kuin periaatteesta. “Kun kaikki on mennyt tähänkin asti hyvin, niin miksi meidän pitää muuttua, tai muuttaa toimintatapoja, joita jo Kustaa II Aadolf sekä muinaiset Roomalaiset ovat käyttäneet?”.
Toinen alue jossa sitten saadaan hiilidioksidin päästöjä vähenemään olisi se, että ainakin sellaisilla aloilla, missä työtä tehdään pääosin tietokoneilla siirryttäisiin pääasiassa etätyön tekoon. Tuolloin saataisiin varmasti liikenteen päästöjä alas, mutta sitten etätyö koetaan jotenkin stressaavaksi. Mutta se mikä panee ihmiset vastustamaan etätyötä on niin sanottu muutosvastarinta. Siis onko suurin jarru ilmastonmuutoksen torjuntaan oikeastaan ihmisten korvien välissä oleva muutosvastarinta? Kun joku etu on aikoinaan saatu sen kautta, että ihminen on ollut töissä 20 vuotta, niin silloin ei tuota samaa etua haluta antaa ihmisille automaattisesti.
Kun omalla kohdalla kaikki asiat ovat olleet hyvin, niin mitä varten tarvitaan muutosta? Kun ehdotetaan uutta työtapaa, niin silloin vastassa on heti sana “ei”. Kun jotain asiaa on tehty jollain tavalla 100 vuotta, niin tuo tapa ei voi muuttua. Mitä sanoisitte jos esimerkiksi siivooja tekisi työtä siinä talossa missä hän sattuisi asumaan, ja kaikki työpisteet olisivat kävelymatkan päässä kotoa? Olisiko tuo ammatti sitten houkuttelevampi kuin joku muu vastaava työ? Tai voisiko tuo työtapa tuoda ehkä säästöjä tuohon yhtiöön, kun ei tarvitse niin paljon autoja ostaa?
Kun ajatellaan sitä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä etätyötä, niin etätyön avulla ainakin saadaan hiilidioksidipäästöihin vähennyksiä. Mutta samalla kohdataan muutosvastarinta. Etätyö ei ole mitenkään erityisen “cool” tapa tehdä työtä. Eihän naapuri silloin näe sitä, että käyn työssä. Ja mitä iloa siitä etätyöstä on minulle silloin, kun naapuri ei katso vihreänä kateudesta, kun kuudelta lähden töihin.
Mutta samalla kun etätyötä katsellaan ikään kuin muutoksen kannalta, niin aina jokaisessa toimistossa on ihmisiä jotka tekevät paljon etätyötä. Etätyö on asia, mitä on totuttu pitämään ansaittuna oikeutena. Samalla kuitenkin tuo työtapa aiheuttaa ongelmia. Eli tietenkään silloin jos teen työtä kotona, en tee sitä aivan samalla tavalla kuin toimistossa. Ja työ pitää tehdä hyvin. Etätyö sekä erilaiset “Zoom”-palavereiden kautta suoritettavat tapaamiset aiheuttavat päänvaivaa, koska siellä sitten huomataan varmasti myös se, että jos joku ei puhu yhtään mitään.
Mutta toisaalta esimerkiksi etänä pidettävät luennot saattavat helpottaa ihmisten ahdistusta sekä luentoja koskevia pelkoja, koska se että henkilön henkilöllisyys sekä web-kameran käyttö varmasti karsii kaikkein “parhaita sutkauksia” ihmisten puheesta. Eli web kameraa voidaan kyllä vaatia käytettäväksi, jos henkilö kommentoi toisten esityksiä, ja esimerkiksi zoomissa myös kaikkein luovimmat kommentit varmaan karsiutuvat. Eli webinaarit ovat myös suuri voimavara. Ja siellä paljastuu myös jos ihminen ei osaa työtään tai on muuten epäasiallinen.
Samalla kuitenkaan työ toimistossa ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi niin sanottu tehokas työaika. Japanilaiset viettävät maailmassa eniten aikaa työpaikoillaan. Mutta samalla he tekevät prosentteina mitattuna vähiten tuottavaa työtä. Siis pullan syönti sekä kahviautomaatilla notkuminen eivät ole niitä niin sanottuja tuottavia tehtäviä. Jos ajatellaan että pesen yhden kupin työaikana, niin en usko että siinä menee koko työpäivä. Samalla myöskään en usko että työnantaja saa tietää, jos esimerkiksi laitan lautasen tiskikoneeseen tai keitän kahvia palaverien välissä.
Tietoturvan kannalta on sitten parempi, että katselee vähän sitä, mitä web-kamerasta näkyy. Eli sitä mitä seinälle on laitettu kannattaa miettiä, ja läppäri siirtää niin, että sitä mitä ei äidille halua näyttää ei myöskään siellä näy.
Uskoisin että pääasiassa työssä on se, että työt tulevat tehdyksi standardien sekä muiden määräysten mukaan. Ja tietenkin esimerkiksi se että 8 tunnin kuluttua yhtiön työvälineet sulkeutuvat estää aiheettoman ylityön. Tämä vain niille jotka ovat tarkkoja työ- ja vapaa-ajastaan. Työpaikan koneet on tarkoitettu muuten työntekoon, ja omia asioita varten pitää sitten ostaa omat koneet. Ja suojattujen VPN-yhteyksien avulla esimerkiksi yhtiön maksamaa mikrotukea ei sitten vahingossa anneta muille koneille.
Tietenkin ongelmia tulee jos vaimo sekä mies työskentelevät eri yhtiöissä luottamuksellisten asioiden parissa, mutta tietenkään muutenkaan ei toisen ruutua saa mennä kurkkimaan. Siis etätyö tuo murroksen työelämään. Ja miten tuohon asiaan suhtaudutaan, vaikuttaa siihen miltä etätyö tuntuu. Jos ihminen ajattelee, että “tämä on paskaa”, niin silloin kaikki muuttuu varmasti tervan juonniksi.
()https://fi.wikipedia.org/wiki/Leidenin_pullo
https://yle.fi/uutiset/3-12062941
https://yle.fi/uutiset/3-12063120
Kommentit
Lähetä kommentti