Siirry pääsisältöön

Miksi juoruilu ei kannata?



Eräs tuttavani joskus sanoi, että jos jokaiselle ryhmälle johon henkilö ottaa osaa, hän kertoo vähän erilaisia juttuja niin silloin se mitä tietoa esimerkiksi huhu sisältää kertoo sen, kuka kavereista on paljastanut asioita, joista hän on luvannut olla kertomatta. Eli on asioita joita kerrotaan salibandy ryhmän harjoituksissa, asioita joista puhutaan paikallisessa sekä asioita, joita kerrotaan kun mennään sänkyyn. Se mitä sitten huhu pitää sisällään kertoo ehkä hyvinkin tarkasti sen, että kuka on jutun pannut liikkeelle. Mikäli toinen levittelee juoruja omasta itsestä, niin silloin kannattaa miettiä, että miksi noita juoruja on uskottu? 

Jos ajatellaan että joku kertoo kavereilleen olleensa käsirysyssä pomon kanssa, niin tietenkään tuota asiaa voidaan tulkita siten, että kaverin ei ehkä pitäisi asiaa lähteä levittelemään. Tai eihän meistä oikeasti kukaan pomon kanssa tappele, vaan se on aina joku muu. Kyseinen esimerkki on muuten mielikuvitukseni tuote, mutta sitä on kuitenkin hyvä käyttää esimerkiksi Mutta jostain syystä noita asioita kuitenkin levitellään ympäriinsä. Eli “on vain pakko kertoa sille minun lakimies tutuilleni”, ja sitten juttu lähtee leviämään. Saattaa olla että vähän ajan kuluttua juttua ei edes sen alkuperäinen levittäjä tunnista. Niin paljon se saattaa muuttua kun sitä kerrotaan eri paikoissa sekä erilaisille ihmisille. 

Usein huhujen sekä juorujen muoto on sellainen, että siinä jää puolet jutusta kertomatta. Se mikä jää kertomatta saattaa olla esimerkiksi se, että kumpi aloitti tuon tappelun. Kun juoruja uskotaan, niin silloin saattaa syntyä sellainen kuva, että pomo on seisonut keskellä käytävää, ja alainen on ilman mitään syytä tempaissut häntä turpaan. 

Eli mitään muuta kuin itse tekoa ei koskaan käydä läpi, eikä siellä kahviautomaatilla muuta oikein ehdikään tehdä, kuin kertoa jostain “naapurin Hilmasta”, joka on tällaisen tarinan kertonut talkoiden jälkeen, ja tarinan hän on sitten varmaan kuullut joltain parturilta, joka taas on kuullut sen ties mistä. Juorut ovat asioita joita ei pitäisi levitellä.

Nimittäin nämä asiat ovat sellaisia, että ne saattavat paljastaa meistä asioita, joista emme ehkä sitten halua pomomme tietävän. Juoru saattaa levitessään paljastaa verkostoja, joista ei kukaan halua puhua. Eli jos sitten tietoa jaetaan, niin tietenkin kaikissa piireissä missä liikumme jaetaan vähän erilaista tietoa. Ja silloin jos esimerkiksi jossain ryhmässä on kerrottu yllä olevan kuvitteellisen tappelun kaltainen tarina alaisesta, joka on tapellut pomon kanssa, niin se kertoo siitä, että jollain työpaikasta on suhteita tuohon ryhmään. Eikä jokainen ryhmä ole sellainen, että sen jäsenyys olisi niin kauhean positiivista, vaikka emme ehkä sitä ajattele. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara