Siirry pääsisältöön

Afganistanista sekä rokotteista





Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta

Oliko Afganistanin sota kannattavaa? Jos USAn tämän hetken mielipidemittauksia katsotaan, niin varman tuo sota oli turha. Mutta oliko Afganistanin sota turha vuonna 2001, kun tuohon maahan lähdettiin? Eli mitä mielipidemittaukset silloin sanoivat? Tässä vain ajattelin kertoa taas sen, että jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. 

Mutta vuonna 2001 Afganistaniin lähdettiin pidättämään Osama Bin Ladenia, jonka lähettämä terroristiryhmä lensi matkustajakoneet World Trade Centeriä sekä Pentagonia päin, ja tappoi muutaman tuhat Amerikkalaista. Silloin tietenkin mielipiteet olivat vähän toiset, ja jälkiviisaasti voidaan sanoa, että ilman tuota tekoa Osama saattaisi vieläkin elellä Afganistanissa.

No maailman suuri kaksinaismoralismi näkyy siinä, että kun terroristijohtaja ammuttiin, niin johan oli maailman oikeustaju muuttunut siten, että ryhmän jäsenet, jotka suorittivat tehtävän muuttuivat jotenkin rosvoiksi. Eli Osama surmasi muutaman tuhat ihmistä USA ssa, häntä ei luovutettu oikeuteen, ja sitten kun hän pidätyksen yhteydessä sai luodin päähänsä, niin johan oli maailman oikeustaju jotenkin kääntynyt ympäri. 


Rokotevastaisuus on asia, mikä on ensimmäistä kertaa noussut julkisuuteen. 


Maassamme on ihmisiä, joiden mielestä rokotteita ei saa ottaa. Syy tähän on se, että ne aiheuttavat veritulppia, sisältävät mikropiirejä tai sitten estävät sen, että henkilö ei voi vedota esimerkiksi flunssaan tai koronavirukseen, jos hän haluaa viettää pari päivää kotonaan. Tai sitten hän joutuu pitämään pienen tauon terassilla istumisessa, kun pitää tuo piikki hakea. 

Mikään ei estä esimerkiksi työnantajaa levittämästä rokotteiden vastaista tietoa, ja myös omaan vakaumukseen vedoten voi ihminen jättää rokotteen ottamatta. Mutta sitten tietenkin voidaan kysyä sitä, että onko muiden ihmisten sitten tanssittava tuon yhden ihmisen pillin mukaan. 


Kun ihminen saa rokotteen, niin hänen pitäisi ottaa loppupäivä vähän rauhallisemmin. Eli jos heti lähtee rehkimään, niin tuloksena on varmasti veritulppa. 


Rokotteista jaetaan nykyään sellaista tietoa, että esimerkiksi rokotteen teho laskee 80% kolmen kuukauden aikana. Mutta sitten samalla ei mainita että rokote saattaa silti lieventää tautia tai tehdä siitä oireettoman. Eli jostain syystä rokotteista kertovat uutiset ovat täynnä sitä negatiivista tietoa. 

Sitä että mitä hyötyä niistä on ei juurikaan muisteta mainita ainakaan saman kokoisilla kirjaimilla. Ja pahinta on sitten se, että suurin osa ihmisistä vilkaisee vain otsikon, joka kirkuu sitä kuinka rokote aiheuttaa veritulppia tai muuta vastaavaa. Mutta kuten me tiedämme, niin maailmassa on paljon ihmisiä, joiden mielestä heidän ei tarvitse mitään rokotteita hakea, koska sama vaikutus voidaan saada karanteeneilla sekä etätyöllä. Tietenkin ongelmia tulee aina. Ihminen ei voi olla lähi- ja etätyössä samaan aikaan. Ja rokotetun saama tauti on kuitenkin lievempi kuin rokottamattoman. 

Eli mitä tehdään jos sitten joku ei vain viitsi lähteä hakemaan rokotetta? Mitä jos rokotteet hakee vain sanotaan vaikka 72% ihmisistä, ja sitten rokote käyrä kääntyy tasaiseksi? Eli ihmiset eivät enää käy hakemassa niitä. Jatketaanko tuolloin rajoituksia, karanteenia sekä etätyötä koska ihmiset eivät halua hakea rokotusta? Tuolloin vastakkain ovat ihmisten vakaumus sekä se että rokotteen voi käydä hakemassa melko helposti. Mikäli rokotusta vain ei haluta hakea, niin tarkoittaako se sitä, että kaikkien pitää kunnioittaa tuota vakaumusta, ja jatkaa etätyötä ehkä lopun elämäänsä, koska koronaa ei enää voida poistaa yhteiskunnasta, vaikka sitä haluammekin? 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara