Siirry pääsisältöön

Hyvää ja kaunista, vai vain kaunista: onko hyvää olemassa ilman pahaa?




Ruotsissa oli tehty tutkimus siitä millaisiin henkilöihin rikosepäily kohdistuu. Yllättäen maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kärkisijoilla tuossa raportissa. Se että millaisista rikoksista noita ihmisiä on epäilty ei tule esille. Eikä myöskään sitä ole ilmeisesti tutkittu, että kuinka monta prosenttia epäillyistä rikoksista on edennyt tuomiolle asti. 

Samoin sitä ei ole mainittu, että mikä on ollut “epäily”? Onko se että poliisi on käskenyt asemalle kuulusteluun ollut riittävä syy, jotta tapaus päätyy epäiltyjen listoille? Vai onko syyttäjän pitänyt esittää vangitsemista. Vai onko ehkä pelkkä pidätys ollut se syy, miksi henkilö on kirjattu epäilyksi.  Siis mikään yllätys ei ole se, että maahanmuuttajat pitävät kärkisijaa tuolla epäiltyjen listoilla. Viranomaisten sekä vartijoiden silmä seuraa usein juuri maahanmuuttajataustaisia nuoria henkilöitä. 

Mutta samalla pitää muistaa se, että maahanmuuttajataustaiset ihmiset syrjäytyvät liian usein. Eli kun ihmisellä ei ole työtä, niin hän päätyy liian usein jengien jäseniksi ja sitten siitä saattaa seurata hyvin ikäviä asioita. Jos taas ajatellaan esimerkiksi afrikkalaisista koostuvia jengejä, niin silloin tietenkin pitää muistaa, että esimerkiksi valkoihoisten poliisien on vaikea soluttautua noihin etnisiin jengeihin, joille muut rikolliset antavat esimerkiksi huumeiden katukaupan valvonnan. (0)

Mielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerma on julkaissut kirjan “Hyvän kääntöpuoli”. Uskoisin että hänellä on uraltaan tullut paljon kokemusta siitä, kuinka paha ihminen voi olla.  En itse ole tuota kirjaa lukenut, mutta sen nimi aiheuttaa minussa hyvin mielenkiintoisia ajatuksia, siis jos omasta näkökulmasta katson asiaa. Jos ajatellaan hyvän kääntöpuolta, niin silloin me voimme ajatella esimerkiksi Afganistanin tilannetta. Sinne lähdettiin tekemään hyvää, ja samalla tehtiin tälle maalle paljon pahaa, vaikka tarkoitus oli hyvä. 

Kabulin lentokentän lähellä on tehty itsemurhaisku, missä on kuollut 60 ihmistä mukaan lukien 12 USA:n merijalkaväen sotilasta. Mikä saa ihmisen tekemään itsemurhaiskuja? Siis saattaa tietenkin olla niin, että nuo iskijät on määrätty kuljettamaan räjähteitä, ja sitten vain räjähteisiin kätketty sytytin on laukaistu. Eli ovatko kaikki itsemurhaterroristit oikeasti lähteneet tekemään tuota iskua, vai onko esimerkiksi heidän käyttämiensä luodinkestävien liivien sisään kätketty räjähteitä ehkä mahdollisesti heidän tietämättään? 

Asia on vähän samanlainen kuin se, että perheen isä surmaa lapsensa, vaimonsa sekä itsensä. Vai onko tilanne aina samanlainen? Onko aina isä oikeasti syyllinen? Mitä jos tilanne on se, että äiti on ensin surmannut lapsensa, ja sitten isä on saapunut kotiin ja ampunut äidin sekä itsensä? Tai onko ehkä surmaaja ollut joku ulkopuolinen, joka on käyttänyt esimerkiksi perheriitaa hyväkseen, ja sitten tehnyt murhan sekä lavastanut toisen vanhemmista syylliseksi tekoon? Tiedän että tämä on synkkä aihe, mutta kuten kaikki tiedämme, niin jostain syystä valitsen mielelläni synkkiä aiheita. 

Siis hyvän kääntöpuoli on välillä se, että sitä tehdään pahalla tavalla. Joten ehkä voimme ajatella että varsinkin jos teemme hyvää aseen kanssa, teemme aina pahaa jollekin. Jos ihminen on tehnyt pahaa toiselle, niin hänet pitää saada lopettamaan tuo tekojen sarja ja se tapahtuu aina jossain laitoksessa. Mutta jostain syystä emme muista sitä, että jos ihminen tekee henkirikoksen, niin silloin uhri ei voi enää sanoa yhtään mitään. Hän ei voi enää koskaan äänestää, mutta jostain syystä henkirikoksen tehnyt henkilö äänestää. 

Mutta jos haluamme oikeasti lähteä pohtimaan pahuutta sekä hyvyyttä, niin ehkä meidän pitää muistaa se, että maailma on harvoin mustavalkoinen. Amerikkalaisissa TV-elokuvissa asiat ratkaistaan ampumalla rikollinen, mutta oikeassa elämässä näin ei toimita. Nimittäin syy rikokseen pitäisi aina selvittää, koska saattaa olla niin, että rikollinen toimii toisten yllyttämänä eli palkattuna tappajana. 

Jos rikoksen ääripäätä halutaan käyttää esimerkkinä. Tai siis vaikka ei löytyisi todisteita palkkamurhasta, niin silloin kyllä mieleen tulee se, että miksi henkilö tappoi toisen? Onko syy ehkä toistuvat pettymykset, mitä toinen on aiheuttanut? Vai onko takana ehkä puhdas nautinto siitä, että saa tuntea voiman siitä että saa hallita toista?

Ehkä pettymys sitten johtuu siitä että toinen ei mennyt siihen ansaan, mitä ehkä alkujaan petos mielessään toiminut henkilö on tehnyt. Petosten tekijä on usein ihminen, joka pitää itseään toista älykkäämpänä sekä muuten vähän parempana. 

Petoksen uhrin pitää saada opetus siitä, että petosmies on häntä parempi. Ja sitten kun petos on epäonnistunut, niin petosmies kokee suuren pettymyksen ja surmaaa uhrinsa. Ehkä tuo oli motiivi sille, että eräs lakimies katosi 30 vuotta sitten Turussa. (1) Linkki tuohon juttuun löytyy tekstin alta kohdasta yksi. 

Kun taas ajatellaan tilannetta, että esimerkiksi suuren pörssiyhtiön johtajalta paljastuu vaikkapa huumekauppaa tai kovaa väkivaltaa sisältävä menneisyys, niin silloin hän menettää kaiken. Tuolloin saattaa seurata hyvin ikäviä asioita, kuten liiketoimintaa koskevan luvan menettäminen, ja silloin saattaa tuollainen rikollinen ehkä lähteä tielle, mikä johtaa äärimmäisiin tekoihin.(2). 

Huumekauppias on ihminen, joka ehkä kuvittelee tekevänsä “oikein”.Mutta kuten artikkelista 2 voimme lukea, niin joka kolmannella yritysjohtajalla on rikosrekisteri. Se tarkoittaa sitä, että joka kolmas näistä henkilöistä on syyllistynyt johonkin rikokseen. Asia mikä tässä ihmetyttää on se, että samoissa yhtiöissä saatetaan vaatia rikosrekisteriä tarkastettavaksi kaikilta, jotka tulevat yhtiöön työhön. 


(0) https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008219668.html


(1)https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008213589.html 


(2)https://yle.fi/uutiset/3-12066532


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara