Siirry pääsisältöön

Kun internetin hakukoneet rakentavat käyttäjien profiilia, niin niiden pitää aloittaa jostain.

.


Kun internetin hakukoneet rakentavat käyttäjien profiilia, niin niiden pitää aloittaa jostain. 


Googlea syytetään usein siitä, että se antaa vain niitä tuloksia, jotka miellyttävät tiedon etsijää. Eli hakukone kerää tietoja siitä, millaisia hakuja sen kautta on tehty, ja sitten ryhtyy indeksoimaan sitä tietoa, miten tuloksia esitetään tiedon hakijalle. Näissä tapauksissa tietenkin ihmiset usein kysyvät, että miten tuo tieto indeksoidaan, ja tuo tekniikka perustuu siihen, että jos useat käyttäjät ovat klikanneet jotain hakutulosta, niin samoista asioista pitävät henkilöt pitävät myös jostain muista asioista. 

Tuolloin ihmisten tekemiä hakuja käytetään erilaisten käyttäjäprofiilien luomiseen, ja sitä kautta henkilöitä pyritään miellyttämään myös hakutuloksia luotaessa. Eli jos henkilö pitää lenkkimakkarasta, niin hän pitää silloin myös esimerkiksi tietyn tyyppisestä musiikista tai tietyistä harrastuksista. Hyvä tapa selvittää se, että kerääkö hakukone henkilökohtaisia tietoja on kokeilla niitä eri ihmisten toimesta. Jos tuloksissa on eroja, niin silloin hakukone saattaa kerätä myös käyttäjien henkilötietoja.

Mikäli tulokset ovat samat, niin silloin ainakin on hyvin todennäköistä että henkilötietoja ei kerätä. Mutta se mitä näistä asioista kirjoitetaan julkisesti ei aina pidä sisällään koko totuutta. Se mitä ei kerrota siis voi olla hyvin paljon erilainen versio totuudesta, kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää. 

Ja tuolla tavoin voidaan mainoksia kustomoida niin, että niistä saadaan mahdollisimman suuri teho irti. Mikäli ajatellaan sitä, että jokainen meistä netin käyttäjistä profiloidaan, niin meille voidaan tarjota sellaista mainosmateriaalia, mikä on varustettu sellaisilla ääniraidoilla, sekä jossa esitetään filminpätkää, mikä on meistä mieluista katsottavaa. 

Se tietenkin lisää mainosten tehoa. Mutta kuten tiedämme, niin hakukoneen vaihtaminen tietenkin muuttaa tuloksia. Tässä vaiheessa tietenkin sanon sen, että myös se että hakukone ei muka tallenna käyttäjätietoja voi olla osittain valhetta. Eli se saattaa tallentaa klikkauksia, joita annetaan tietyistä IP-osoitteista, ja sitten vain poistaa nuo tunnistetiedot. Tuolloin tietokanta näyttäisi ihmisten kirjoittamana tällaiselta “Henkilö joka klikkasi esimerkiksi Kauhavan matkailumainoksia klikkasi myös esimerkiksi tunnetun virvoitusjuomamerkin kotisivuja. Tuolloin käyttäjän henkilökohtaiset tiedot eivät edes ole merkittävässä asemassa, ja oikeastaan tallennettu henkilökohtainen data, kuten IP-osoite sekä nimitiedot ovat turhia. 

Tärkeää on vain tietää mitä muita nettisivuja kuin sitä tunnettua virvoitusjuoma sivua on klikattu saman käyttäjän toimesta. Eli tieto pitäisi olla muodossa “jos henkilö klikkaa sivua “X”, niin hän klikkaa melko varmasti myös sivua “Y”, jotka käsittelevät tiettyjä aiheita. 

Eli henkilö joka pitää Kauhavan sekä sen kaltaisten paikkojen matkailu sivuista on myös kiinnostunut jostain tietyistä virvoitusjuomista. Kun henkilö ensimmäistä kertaa käyttää jotain hakukonetta, niin hänestä ei vielä ole tehty mitään profiilia. Tuolloin hakukoneen pitää turvautua siihen, että se näyttää ensin niitä kotisivuja, joita muut vastaavia hakuja tehneet henkilöt ovat klikanneet. 

Mutta kuten tiedämme, niin se, että hakukone ilmoittaa pyhästi ettei se tallenna henkilökohtaisia tietoja saattaa olla tuulesta temmattua. Tuolloin meidän pitää muistaa sellainen asia, että jos hakukone on käyttäjälle ilmainen, niin jossain pitää olla sen ansaintalogiikka. Eli mistä tuollainen hakukone sitten saa tulonsa? Uskoisin että myös muiden kuin yhden hakukoneen kohdalla on kyse mainoksien avulla rahoitetusta palvelusta, jossa tietoa indeksoidaan monella tavalla. 


Mokkapalatesti paljasti erot Googlen ja 9 muun hakukoneen välillä – tutkija: "Jokainen voi miettiä, onko se oikea totuus" | Yle Uutiset | yle.fi


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara