Siirry pääsisältöön

Artikulaatiosta vielä kerran (Eli voiko talo olla huolissaan?)

 


Artikulaatiosta vielä kerran (Eli voiko talo olla huolissaan?)

Maassamme on tapana sanoa, että esimerkiksi kunta tai ministeriö ovat jotain mieltä jostain asiasta, niin se saattaa jonkun mielestä olla jotenkin hupasa termi.  Jos ministeriö on huolissaan, niin se kuulostaa vähän samalta kuin joku rakennus tai auto olisivat huolissaan jostain asiasta.  Siis jos äskeistä tekstiä, mikä on muuten ihan itseni kirjoittama luettaisiin jossain akateemisissa piireissä, niin joku ehkä kysyisi sitä, että “ketkä itse asiassa ovat nuo “huoltovarmuuskeskus” sekä “puolustusministeriö”.

Tietenkin nuo kaksi laitosta ovt valtion virastoja, mutta en usko että kovin monen ihmisen oikea nimi on “huoltovarmuuskeskus” tai “puolustusministeriö”. Siis oikeasti aivan oikea tapa artikuloida tekstiä olisi sitten kirjoittaa “huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusministeriön edustajat ovat huolissaan”.

Kaikki valtion laitokset sekä yksityiset yritykset ovat sellaisia, että niissä on aina olemassa joku virallinen tiedottaja. Mutta kuitenkin olisi kieliopillisesti parempi puhua ministeriöiden tai laitosten tiedotteista, virallisista edustajista tai tiedon jakajista, kuin sanoa että laitos on huolissaan jostain asiasta.

Tämä termi “joku laitos tai taho on huolissaan jostain asiasta kuulostaa vähän samalta kuin talo olisi huolissaan. Ja eihän talo voi mitenkään olla huolissaan tai iloinen mistään asiasta. Talo on esine, joka vain on ja oleilee. Eli missään nimessä talo ei voi olla mitenkään huolissaan yhtään mistään, mutta se siitä tämän kertaisesta kieliopista. 

Kuva: https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https%3A%2F%2Ftse2.mm.bing.net%2Fth%3Fid%3DOIP.0L2JSwWl7Gvs_TO6dCIFiwHaD4%26pid%3DApi&f=1

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara
Lähetä kommentti
Lue lisää