Moraalista sekä työelämästä

 

.

Moraalista sekä työelämästä

 

Kun ihminen valitsee sen haluaako hän tehdä hyvää tai pahaa, niin silloin kannattaa miettiä esimerkiksi Hugo Simbergin taulua, missä piru ja enkeli taluttavat miestä. Piru vaikuttaa näistä kahdesta voimakkaammalta, ja sen tarjoamat ratkaisut ovat tietenkin näyttäviä. Joten piru on aina houkutteleva vaihtoehto ihmisille, jotka haluavat yksinkertaisia ratkaisuja. Yksinkertainen ratkaisu on aina loistavan näköinen, ja se antaa aina miehekkään kuvan siitä, joka sen toteuttaa.

Työelämässä on asioita, joiden kanssa jokainen meistä tulee joskus tekemään tuttavuutta. Ja yksi niistä on toimitusjohtaja “R.Ankka”, joka omistaa todella suuren omaisuuden. Se mistä omaisuus on peräisin ei usein mainita. Eli kun sanotaan että “R. Ankka” pukeutuu loistavan Pariisilaisen muotisuunnittelijan luomaan asuun ja asuu muotitietoiselle alueella, niin silloin unohtuu että hän on saattanut saada rahat tuohon elämäänsä esimerkiksi lottovoiton kautta. 

Tuolloin ulkoinen olemus ikään kuin hypnotisoi kaikki muut ihmiset uskomaan, että “R. Ankka” on jotenkin loistava kaikessa mitä hän tekee. Siis jos “R. Ankan” paikalla sattuisi olemaan esimerkiksi joku “Matti Nykänen”, niin olisiko hänestä sitten toimitusjohtajaksi johonkin suureen yhtiöön? Tai mistä minä tiedän kuinka loistava johtaja tuo julkisuuden henkilö olisi ollut?

Usein menestys esimerkiksi liike-elämässä sokaisee muut ihmiset. Aivan kuten Roope-Setä toisessa kuvassa ikään kuin hypnotisoi Akun, niin usein annamme esimerkiksi ulkoisen olemuksen tai jonkun muun asian vaikuttaa siihen, mitä mieltä olemme mistäkin asiasta.  Ulkoistaminen on asia, mistä puhutaan välillä todella paljon. “Kun saadaan nörtit pois nurkista, niin silloin kaikki näyttää paremmalta” oli yhteenaikaan se, miten esimerkiksi mikrotukihenkilöitä kohdeltiin. Heidät vain siirrettiin toisiin yhtiöihin häiritsemästä omaa ydinosaamista.

Ja sitten tultiin siihen pisteeseen, että noita töitä tietenkin pitää jonkun tehdä, eli ulkoistaminen tietenkin tarkoittaa että työt mitä ulkoistetaan siirretään oman yhtiön ulkopuolelle, ja silloin tietenkin kaikki työt tehdään tikettien kautta. Tuolloin varmaan yritys säästää palkkakuluissa, mutta samalla se maksaa sitten ulkoiselle toimijalle palkkiota siitä, että sen tietokoneita käy joku katselemassa.

Kuitenkaan tuossa järjestelyssä ei palvelun tilaaja voi vaikuttaa siihen, minkälaisia työntekijöitä palveluntarjoaja käyttää tuossa toiminnassa. Ja joka kerta kun uusi henkilö tulee taloon, niin hänen pitää tutustua työympäristöön, eli jos joskus lähitukea tarvitaan, niin oikea huone pitää aina löytää. Samalla sitten tietenkin mikrotukea tarvitsevan henkilön pitää uskaltaa tukea pyytää. Eli onko sama kuka omaan työhuoneeseen kävelee ehkä kello 17 aikaan illasta?

Samalla tietenkin pitää muistaa se, että voidakseen tehdä työtä pitää mikrotukihenkilönä toimivalla työläisellä olla esimerkiksi järjestelmien salasanat tiedossa. Ja silloin kun uusi henkilö tulee taloon, niin hän saattaa sitten joutua kirjoittamaan salasanoja muistiin, ja nuo paperit joutua vääriin käsiin, kun hän vain unohtaa pääkäyttäjän salasanat johokin ruokalan pöydälle.

Työelämä on merkillinen paikka, kuten kaikki me varmaan tiedämme. Kun ihmiset tekevät virheitä, niin silloin virheen tekijänä on aina työntekijä. Milloinkaan ei esimerkiksi työryhmän johtajista tai muista tuolla tasolla olevista edes voi kukaan kuvitella löytävänsä virheitä. Mutta sitten kun eteen tulee onnistuminen, niin silloin tietenkin vain työnjohtoa kehutaan.

Joten epäonnistumisen sattuessa vastuu ikään kuin hyppää työnjohtajan yli ja alaisen pitää itse vain osata oma työnsä. Kun sitten tulee aika palkita alaisia, niin silloin johtaja yksin kantaa vastuun ja ottaa kunnian vastaan työstä. Eli eikö olekin ihmeellistä millaista moraalia työelämässä esitetään ihmisille, jotka ehkä ovat jollekin alalle tulossa?

Miksi ihmiset vastustavat ICT-alaa? Syy on siinä että tämän alan työkalut sekä toimintaympäristö eivät niin kauhean kalliita ole, että niitä ei voi kotona käyttää sekä viritellä. Joten toisin kuin autojen virittäminen ei tietokoneiden kanssa toimiva nörtti tarvitse erillistä autotallia vaan tietokoneiden käyttöjärjestelmän voi vaihtaa vaikka keittiössä, joten sen takia kukaan nörtti ei voi piiloutua sen taakse, että hän ei jaksa lähteä tallille.

Jos koodien tekeminen ei onnistu, niin silloin ruudulle tulee virheilmoitus, ja koodi vain pitää kirjoittaa uudestaan. Siis koodin tuottaminen on tietenkin vain yksi osa ICT-alaa, mutta tuo koodi eli ohjelmat ovat niitä asioita, joiden avulla tietokone kontrolloi esimerkiksi robotteja.

Tietokoneiden kanssa työskentelevällä henkilöllä ei ole ehkä yhtään alaista, ja ehkä siksi tätä alaa jotenkin väheksytään. ICT-ala pidä sisällään ainakaan kovin näyttävää toimintaa jos ajatellaan esimerkiksi ohjelmistojen tuotantoa. Ohjelmistot eli käyttöjärjestelmä sekä sovellukset ovat asiat, joiden toimivuus on aivan yhtä tärkeää kuin tietokoneen raudan eli fyysisen koneen toiminta.

Jos ajatellaan että tietokoneiden ohjelmistot ovat yhdentekeviä tai koko ala on vain avustavassa roolissa “oikeiden yhtiöiden” tehdessä jotain, muuta, niin ICT-alan keskiössä on tietenkin ICT-alan toiminta. Joten jos ICT alalle tulet, niin se on alasi, äläkä pidä muita aloja omaa alaasi parempina. Tai jos joku muu ala vaikuttaa itsestä paremmalta, niin sen voi sitten ihan itse käydä valitsemassa.