Siirry pääsisältöön

Koskaan ei kukaan osta loputtomasti uusia tuotteita.

   

.



Koskaan ei kukaan osta loputtomasti uusia tuotteita. 


Länsimainen taloustiede perustuu siihen, että talouden pitää kasvaa jatkuvasti. Jatkuva talouskasvu takaa tuotteiden myynnin sekä uusien investointien kautta saatavat työpaikat. Mutta kuten olemme nähneet, niin markkinat muuttuvat, ja lopulta mitään tuotteita ei enää loputtomasti osteta, kun “vanhallakin pärjää”. Tuo ajattelu saattaa olla kuluttajan kannalta hyvä, mutta tuottajalle on huono, jos uutta tuotetta ei koskaan osteta. 

Pääpaino esimerkiksi ICT-alalla on nykyään verkossa toimivissa mobiilisovelluksissa kuten peleissä sekä muissa ohjelmissa. Ja esimerkiksi takavuosien “Angry Birds” peli osoitti sen, kuinka tärkeää on se, että yritys ei lepää laakereillaan. Yleensä ensi-toimijan eli “prime moverin” ongelmana on se, että muut jyräävät tuon yhtiön. koska sen johto ei jatka tuotekehitystä, ja kehitä uusia tuotteita. 

Tuo on siirtänyt esimerkiksi ICT-alan siihen suuntaan, että palveluita tai ohjelmistoja tarjotaan verkossa. Esimerkiksi Microsoft-Office on muuttunut siten, että siihen saa ostaa 360 vrk:n käyttöoikeuksia, ja sen avulla Microsoftin johto toivoo saavansa tuloja tuosta ohjelmistosta. 

Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että tietokoneet ja kansainvälinen tietoverkko ovat tehneet fyysisestä työ matkailusta tarpeettoman muuten kuin sosiaalisessa mielessä. Eli tekniset puitteet etätyölle varmaan on jokaisella, mutta onko siihen halua on taas toinen juttu. Tietenkään työpaikan antamia koneita ei saisi käyttää muuhun, ja omia töitä varten tietenkin on hankittava oma kone. 

Siis työelämässä aina ennen on ollut niin, että siellä tehdään työtä mitä pomo käskee, ja jos pomon määräyksiä ei viitsitä noudattaa, niin silloin aina ennen on alainen saanut käskyn vaihtaa työpaikkaa. Kannettavien tietokoneiden teho on kasvanut, ja niitä voi kyllä käyttää ihan niiden omalta näppäimistöltä. 

Siis länsimainen taloustiede perustuu siihen, että investointia seuraa aina lisää työpaikkoja kuten uusia rakennuksia. Mutta nykyään tilanne on toinen. 

Esimerkiksi ICT-alan yhtiö voi työskennellä periaatteessa vaikka kotoa käsin, ja monesti nimenomaan aineettomia hyödykkeitä tuottaviin yrityksiin tehtävät tilaukset eivät näy mitenkään työllisyydessä ainakaan Suomessa. Nykyään nimittäin edes suuri investointi ei tuo automaattisesti työpaikkoja yhtään mihinkään. Jos sitten lähdetään miettimään sitä, miten esimerkiksi ICT-ala on muuttunut vuosikymmenten kuluessa, niin ennen olivat pääosassa koneet, kun nykyään taas pääosa kehityksestä on ohjelmisto-voittoista. 

Ja nykyään monet tutut ohjelmat sitten pyörivät verkkoympäristössä, mikä tarkoittaa sitä että esimerkiksi Internet-selaimella voi käyttää mitä hyvänsä ohjelmistoa verkossa. Eli henkilö voi kirjoittaa asiakirjan, mennä kotiinsa ja jatkaa työtään ilman, että hänen pitää kantaa edes USB-tikkua mukanaan.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt sanotaan kuten laulussa sanotaan. Uutta asiakirjojen tekoon tietenkin ovat sellaiset “tekstiä puheesta”-sovellukset, jotka tekevät mahdolliseksi esimerkiksi sen, että kokonaiset dokumentit voidaan suoraan sanella tekstimuotoon. Kun asiakirja on saneltu, niin sitten sen voi oikolukea, ja kun kielioppi on kunnossa, voi tuon asiakirjan sitten lähettää työkavereille. Mutta kvanttitietokoneet ovat tuomassa vallankumouksen tietojenkäsittelyyn, eli kvanttitietokoneita voidaan käyttää pilvipalveluna, ja sen takia näistäkin asioista pitäisi hiukan keskustella. 

Kvanttitietokone kyllä on maailman tehokkain koskaan tehty laskin, ja sen avulla sitten voidaan tehdä paljon uusia laskutoimituksia, kuten etsiä Riemannin konjektuurin nollakohtia. Kvanttitietokoneen sanotaan kykenevän murtamaan minkä tahansa koodin muutamassa minuutissa. Monet nykyiset salausjärjestelmät perustuvat nimenomaan siihen, että alkulukuja lasketaan Riemannin konjektuurin avulla, ja sitten ASCII-koodit kerrotaan noilla alkuluvuilla. 

Kvanttitietokonetta käytetään siis vielä nykyään perinteisten tietokoneiden kautta, mutta tekniikka kehittyy. Ja ehkä jo muutaman vuoden päästä saadaan sitten niitä kompakteja kvanttitietokoneita, jotka tulevat mullistamaan tietojenkäsittelyn. Kvanttitietokoneen koolla ei sinällään ole väliä, koska sitä voidaan käyttää Internetin yli etäkäytön avulla. Ja se tekee siitä erittäin tehokkaan välineen monissa kohteissa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara