. |
Bitcoinista on tullut monella tavalla likaista rahaa
Bitcoinien saastutuksesta en tiedä, mutta tietotekniikka saastuttaa aina jonkin verran, koska tehokkaat serverit vaativat tietenkin paljon sähkövirtaa. Bitcoin itse on tietyllä tavalla kryptattu tiedosto, joka tuotetaan serverillä. Ja sen ongelma on siinä, että mikään asia koko maailmassa ei rajoita bitcoinien valmistamista. Periaatteessa joku valtio voi vaihtaa vaikka kaikki raha varansa bitcoineihin, tai joku ihminen voi siirtää koko omaisuutensa bitcoinien muotoon.
Teoriassa voi bitcoinien avulla vapautua kokonaan esimerkiksi verojen maksusta. Eli tuolloin palkka kuitataan bitcoineina, joita sitten voidaan myydä tarpeen mukaan missä henkilö nyt milloinkin sattuu niin haluaa niin tehdä. Hän voi antaa netin kautta myynti määräyksiä omistamalleen bitcoin-varallisuudelle ja tehdä tuon operaation esimerkiksi Tokion pörssissä istuen samalla esimerkiksi Kajaanilaisessa yksiössä täällä suloisessa Suomessa.
Tai toisaalta tietenkin nuo bitcoinien myynnistä saatavat tulot pitää ilmoittaa veroilmoituksessa. Mutta tuolloin voidaan toimia niin, että nuo pankkitilit millä operaatio suoritetaan ovat jonkun muun eli ehkä tuon maksun suorittajan kanssa perustetun yhteisyrityksen nimissä. Tuolloin tarinamme päähenkilö sitten operoi periaatteessa toisen rahoilla, eikä hänen nimensä tule milloinkaan esille.
Bitcoinit mainitaan usein esimerkiksi rikosten yhteydessä, kun rikollinen on vaatinut esimerkiksi lunnaita maksettavaksi bitcoinien muodossa. Bitcoinien ongelma on siinä, että tietenkin sen avulla voidaan suorittaa valuuttakeinottelua. Ensin ostetaan bitcoineja, ja sen jälkeen vain myydään ne paikassa, missä niistä saa suuremman tuoton. Mutta samalla myös rikollinen voi ostaa bitcoineja eli virtuaalirahaa ja sitten vain myydä tuon rahan jossain maassa, missä EU:ssa annetut määräykset eivät ole voimassa.
Siis kukaan ei ilmeisesti edes tiedä kuinka paljon rahaa bitcoineissa liikkuu. Tuolloin sanotaan että ehkä hyvinkin huomattava osa maailman valuutasta on sidottu bitcoiniin, ja jos suuri osa valuutasta on siirretty yksityisen toimijan tileille, niin noiden rahavarantojen avulla voidaan talous romahduttaa yksinkertaisesti tuomalla liikaa rahaa markkinoille. Bitcoinit ovat siis yksityisten yritysten tuottamia hyödykkeitä, joita tehdään silloin kun joku sattuu haluamaan ostaa noita virtuaalivaluuttoja. Eli niiden valmistusta sekä myyntiä ei säädellä mitenkään, mikä tarkoittaa sitä, että valuuttaa saattaa päätyä hyvinkin paljon bitcoin-yhtiöiden pankkitileille. Bitcoin on siis oikeastaan vain tiedosto, jossa on tietty varmistuskoodi.
Ja jos bitcoin-bisnestä verrataan todellisessa maailmassa tapahtuvaan liiketoimintaan, niin kyseessä on liike-idea jossa yhtiö myy vain osakkeita. Se mikä tekee niistä osakkeista rahaa on se, että ne myyvä yhtiö sitoutuu lunastamaan nuo osakkeet takaisin. Tai oikeastaan bitcoinia voidaan verrata haltijavelkakirjaan. Tuolloin sen voi myös luovuttaa toiselle korvausta vastaan, ja sitten tuo toinen voi myydä bitcoinin takaisin yhtiölle missä päin maailmaa tahansa.
Eli se että bitcoinia ei valvota valtioiden toimesta tekee siitä ongelmallisen ja houkuttelevan välineen varsinkin rikollisten käsissä. Vaikkapa ryöstösaaliin voi mukavasti kantaa jollekin välittäjälle, joka sitten ostaa niillä bitcoineja. Tuo rahan myynti voi tapahtua valtiossa jossa esimerkiksi ei vain välitetä siitä, että setelit ovat violetteja. Sen jälkeen nuo bitcoinit voidaan luovuttaa tai myydä jollekin toiselle henkilölle, joka taas vaihtaa ne takaisin joksikin muuksi valuutaksi. Ja noin voidaan rahan todellinen alkuperä peittää.
Bitcoinien avulla voidaan siirtää mittavia pääomia maasta toiseen, ja se mikä noista virtuaali valuutoista tekee ongelmallisia on se, että niiden avulla voidaan hyvin peittää esimerkiksi rahojen alkuperä. Joten vaikkapa Kiinan tiedustelu viranomaiset voivat siirtää sosiaalisen median palvelun aloittamiseen tarvittavan pääoman suoraan johonkin valtioon, ja sitten vain laitetaan palvelu pyörimään. Sosiaalinen media on loistava työkalu, kun taistellaan sekä oman maan, että länsimaisten nuorten sieluista.
Eli esimerkiksi suuritehoisia tietokoneita sekä niiden käyttöä tukevien ohjelmistojen toimintaa sekä kehitystä koskevaa dataa voidaan vakoilla esimerkiksi soluttamalla oma toimija johonkin yhtiöön, joka kehittää näitä tuotteita. Ja tietenkin jos esimerkiksi joku nuori joka olisi syntyperäinen kohdemaan kansalainen suostuisi yhteistyöhön, niin asia olisi varmaan paljon helpompi järjestää, kuin jos työnhakijalla tai sosiaalisen median palvelun omistajalla olisi taskussaan Kiinan passi. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää liikeneuvotteluissa tai sitten sen avulla voidaan markkinoida erilaisia asioita.
Sosiaalinen media on loistava paikka urkkia kaiken maailman tietoja ihmisistä, ja yksi hyvä kohde urkinnassa on nuoriso. Nuorilta voidaan kysellä esimerkiksi vanhempien ammattia tai vastaavaa, ja myös rikollisia varmasti kiinnostaa se, että onko joku palvelun käyttäjien vanhemmista sitten vaikkapa syyttäjä, tuomari tai poliisi. Mutta ulkomaisia tiedustelupalveluita kiinnostaa usein myös se, että toimiiko jonkun käyttäjän lähipiiriin kuuluva esimerkiksi mobiili kehitystä tekevässä yhtiössä. Tuollainen tekniikka kiinnostaa nimenomaan asevoimia. Ja sitä kautta sitten voidaan ajatella, että sosiaalisen median alusta tarjoaa loistavan paikan udella tietoja.
https://yle.fi/uutiset/3-11807872
Kommentit
Lähetä kommentti