Byrokratia sekä syrjiminen ovat vakavia ongelmia monissa maissa
Kiinassa kaikki asiat ovat poliittisia, ja Sanna Marinin Kiina-aiheista Twiittiä voidaan kyllä pitää hyvin kantaaottavana. Samoin kannattaa muuten muistaa se, että joku voi avata sosiaalisen median tilin jonkun suuren johtajan tai poliitikon nimissä, ja lähteä sitten tukemaan Uiguureita oikein suurella sydämellä, kun tuo poliitikko on esimerkiksi käymässä Kiinassa. Se että Suomen johto on kertonut mielipiteensä asiasta, joka on kyllä Kiinan sisäinen kertoo siitä, että asenteet ovat muuttuneet.
Valtiolta aletaan vaatia myös sisäisissä asioissa sitä, että ne kunnioittavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia myös silloin kun niiden omasta väestöstä on kysymys. Esimerkiksi sitä miten valtio kohtelee mielenosoittajia on ennen pidetty vain valtioiden sisäisinä asioina. Mutta nykyään nuokin asiat tulevat ihmisten koteihin, vaikka niitä ei aivan joka päivä julkisuudessa tai illan uutisissa käsitellä.
Tietenkin kansainvälinen laki koskee vain valtioiden välisiä suhteita, mutta jos sitten lähdetään siitä, että jonkin maan poliisilla on tapana hakata toisinajattelijoita teho-osastolle tai sitten lähettää heitä johonkin vankileireille tekemään farmareita alihintaan länsimaisille kuluttajille. Niin tuolloin tällaiseen toimintaan pitäisi ehkä puuttua. Eli tuolloin yhtiö joka jälleenmyy noita tuotteita syyllistyy niin sanottuun epäeettiseen kilpailuun tai hankkii asiatonta etua siitä että tuotteita tehdään ilman palkkaa ja työaikaa.
Me kaikki tiedämme että Uiguurien sekä muiden vähemmistöjen kohtelu on ainakin jossain määrin huonoa Kiinassa. Mutta tietenkään Kiina ei ole mikään maailman ainoa totalitaristinen maa, ja noissa maissa ongelma on siinä, että yleinen politiikka on aina se ikuinen miksi enemmistön pitää huomioida vähemmistöjen kulttuuria tai kieltä, kun kaikki asiat voidaan ratkaista niin, että lapset otetaan huostaan sekä heistä kasvatetaan järjestelmän vankkoja tukipylväitä. Mutta kuten tiedämme, niin virkavaltainen sekä tiukka komentojärjestelmä tekee tästä toiminnasta mahdollista.
Kuitenkin se että lainsäädäntö on päällisin puolin kunnossa ei riitä esimerkiksi siihen, että tasa-arvo tai edes ihmisoikeudet toteutuisivat. Intian kohdalla esimerkiksi vuosituhansia vanha kastijärjestelmä aiheuttaa sen, että tuossa maassa mikä ylpeilee avaruusteknologialla sekä myös tietotekniikan osaamisella on ihmisiä joiden kohtalona on elää kaduilla, ja joita on ikään kuin lupa syrjiä. Vaikka Intian laki määrittää esimerkiksi kastittomille kiintiöt yliopistoihin, niin silti kastittomiin suhtaudutaan ylenkatsetta tuntien sekä samalla myös heidän osaamistaan vähätellään jatkuvasti.
Eli kastittomien väitetään yleensä saaneen suhteilla tuon opiskelupaikan, ja samalla myös heitä eristetään jatkuvasti sekä noiden ihmisten oikeutta harjoittaa ammattiaan estetään. Mutta kuten varmaan tiedämme, niin tuollaista asiaa kuin vähemmistöön kohdistuva syrjintä ei tarvitse lähteä hakemaan Intiasta.
Etnisten vähemmistöjen kohdalla on usein ongelmana se, että he ovat taloudellisesti erittäin huonossa asemassa. Se aiheuttaa usein ongelmia työnhaussa sekä lisää sosiaalista eristystä. Samoin kun joku henkilö on alkanut syrjiä tai jopa pahoinpidellä etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, niin silloin heitä on vaikea ottaa töihin. Nimittäin se merkitsisi sitä että ihminen joutuu katsomaan uhrejaan silmiin.
Suomessa Romaneja sekä Saamelaisia on kautta aikojen syrjitty, eli heitä ei ole esimerkiksi päästetty sisään ravintolaan tai sitten viety melko pienistä syistä poliisilaitokselle henkilöllisyyden tarkistamista varten. Mutta syrjintä ei tietenkään rajoitu pelkästään etniseen vähemmistöön, vaan myös taloudellinen asema voi johtaa syrjintään.
Syrjintä sekä fyysinen pahoinpitely ovat aina ihmisoikeusrikkomuksia. Siis ihmisoikeusrikkomuksia voivat tehdä muutkin kuin vain valtiolliset tahot. Ja vaikka sanotaan että valtio ei ole mukana jossain pahoinpitelyssä, niin esimerkiksi viranomaisilla saattaa olla sellainen asenne, että joitakin ihmisiä saa pahoinpidellä. Joten kun joku etniseen vähemmistöön kuuluva tulee tekemään ilmoitusta parista katkaistusta sormesta, niin poliisisetä sanoo että “omapahan on syysi”. Se saattaa aiheuttaa saman vaikutuksen kuin poliisi olisi itse käynyt hakkaamassa jonkun henkilön. Syrjintä taas tarkoittaa sitä, että henkilö voidaan täysin eristää yhteisöstä, ja jos tuollainen eristetty henkilö otetaan töihin, niin esimerkiksi muita yrittäjiä painostetaan katkaisemaan välit kyseiseen yhtiöön.
Tuolloin voidaan käyttää hyväksi tekaistuja sakkolappuja tai suoraan sanoa, että “jos sanotte tuon kyseisen henkilön irti, niin silloin yhtiönne tekemien hakemusten käsittely voi kestää hieman lyhyemmän ajan kuin jos hän olisi töissä”. Yleinen painostuskeino on se, että kaikki mikä koskee esimerkiksi syrjittyä on että kaikki kestää hiukan pidemmän aikaa kuin muuten. Tuolloin byrokratiaa käytetään surutta syrjinnän kohteen painostamiseen. Ilmiö on yleinen Venäjällä sekä Kiinassa. Joten jos et ole kiltti poika tai tyttö ja vietät aikaa kaikenlaisten boheemien kanssa, niin kohtaat byrokratian voiman koko karuudessaan.
Kun ajatellaan ihmisoikeuksia sekä esimerkiksi mielivaltaa, niin uskoisin että esimerkiksi monet päihdeongelmaiset sekä mielenterveysongelmia omaavat henkilöt ovat saaneet kohdata raivoa sekä esimerkiksi pahoinpitelyitä ja sitä mielettömän ihanaa “painu vittuun”-kommenttia. Kun joku suuri älypää on halunnut näyttää puliukolle tai jotenkin “oudolle tyypille”, kuinka kova poika on kyseessä. En usko että tällaista asiaa kovin helposti unohdetaan, eli vaikka mustelmat paranevat, niin kuvat pysyvät mielessä.
Silloin on yleensä ajateltu että sellaisesta toiminnasta ei tule mitään tuomioita, kun käydään isolla porukalla potkimassa joku puolikuoliaaksi. Se että henkilö on ollut “kadun pimeällä puolella” tarkoittaa sitä, että hän on nähnyt elämän myös siltä puolelta, mitä me muut emme ehkä halua tuntea. Ja jos sitten joskus kävisi niin, että kyseinen henkilö olisi ehkä voinut päästä jaloilleen, niin tuolloin saattaa käydä niin, että hän kohtaa sen vartijan, joka väänsi ranteen poikki tai potki tuon raukan jossain kulman takana. Eli ei niitä ihmisoikeusrikkomuksia tarvitse lähteä Kiinasta asti hakemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.