Siirry pääsisältöön

Miten työelämä tulee tästä muuttumaan?

   

.

 

Miten työelämä tulee tästä muuttumaan? 

Tarvitaanko EU:ta enää missään? Siis asia on niin, että mitään työvoiman vapaata liikkumista ei enää tarvita, jos ajatellaan sitä että tuotteiden valmistaminen siirretään kokonaan halpatuotantomaihin tai robottien hoidettavaksi. Nykyään suunnittelija voi lähettää tuotteen piirustukset sähköpostilla mihin maailmankolkkaan hyvänsä, tai hän voi käyttää esimerkiksi Kiinassa sijaitsevaa CAD-työasemaa etänä. Jos tietokoneessa on “Keylogger”, tämä ohjelmisto voi kopioida jokaisen tietokoneella tapahtuvan näppäimen painalluksen toisella puolen maailmaa olevalle tietokoneelle, ja se mahdollistaa esimerkiksi sen, että tietokone-ohjelmistoja joita koskee erilaiset vientirajoitukset voidaan siirtää toisella puolen maailmaa olevilla koneille yksikertaisesti Keyloggerin avulla. 

Tuolloin kielletyn softan myyjä voi jopa vapautua syytteestä koska hän väittää koneensa saaneen tällaisen haittaohjelman vahingossa. Tuolloin ohjelmoija voi työskennellä esimerkiksi kotonaan, ja kehittää esimerkiksi tekoälyä, ja samalla kun hän ohjelmoi virallisia ohjelmia niin hänen koneensa lähettää samat näppäimen painallukset toiselle puolen maailmaa, jolloin esimerkiksi robottien ohjaukseen soveltuva ohjelmisto voidaan huomaamattomasti kopioida myös johonkin kolmanteen maahan, missä ei ehkä kaikista ohjelmistojen vientiä säännöistä piitata. 

Työelämä on murroksessa jolla on suurempi vaikutus normaaliin ihmiseen  kuin koskaan ennen. Vaikka emme ehkä pidä siitä, että tekoäly vie ihmisten työpaikat, ja haluamme nähdä sen vain suurena pahiksena, joka tappaa viattomia sotilaita ympäri maailmaa, niin silti meillä on edessä tilanne, missä ihmisiä korvataan koneilla. Siis haluamme sitä tai ei, niin tulevaisuudessa työ sekä yhtiöiden tekemä tulos eivät edes sellaisilla perinteisillä hyvin työllistävissä tehtävissä kuin siivoaminen sekä rakennustyö eivät enää kulje käsi-kädessä. Eli automaation kehittyminen tuo eteen sen, että vaikka yhtiöt tuottavat tulosta niin niiden ei enää tarvitse sitten koskaan palkata ihmisiä töihin, kun kaikki työt teetetään roboteilla. 

Siis miksi ihmisille täytyy maksaa palkkaa, kun heidän tehtävänsä voidaan suoraan siirtää roboteille, jotka eivät vaadi palkkaa tai pidä turhia taukoja työssään. Jos ajatellaan että robotti tekisi asiakaspalvelutyötä, niin sen ei tarvitse kuin saada lataus akkuihin tai polttoainetta polttokennoihin, ja tuo robotti jaksaa kyllä palvella ihmisiä vaikka vähän menisi päivä pitkäksi. Roboteilla nimittäin ei ole työaikaa, eli niillä ei ole koskaan kiire kotiin. Todellisuudessa tuo asia mitä kutsutaan automatisaatioksi varmasti vaikuttaa hiukan samalla tavalla kuin esimerkiksi EU:hun liittyminen. 

Tuolloin ajatellaan että työvoima sekä pääoma liikkuvat vapaasti, mutta samalla tehtiin mahdolliseksi se, että tuotteita voidaan helposti suunnitella Suomessa, ja sitten tuo malli voidaan viedä suoraan johonkin halpatuotantoa suosivaan maahan, missä sitä ryhdytään valmistamaan massoittain. Mutta kun nykyään kaikki rakennuspiirustukset sekä työohjeet voidaan lähettää sähköpostilla vastaanottajalle, niin silloin EU menettää merkityksensä, ja tuotanto voidaan saumattomasti siirtää myös EU:n ulkopuoliseen maahan. Tuolloin tuotantoyhtiön vain pitää saada lupa käyttää esimerkiksi suunnittelu-yhtiön tavaramerkkiä. 

Siis oikeasti tuote voidaan suunnitella täysin etätyönä eli Internetin yli tapahtuva etäkäyttö tekee mahdolliseksi sen, että suunnittelija käyttää jossain toisessa maassa olevaa tietokonetta etänä esimerkiksi Suomesta käsin, ja silloin hän voi piirtää esimerkiksi myös aseita tai muita valvonnan alaisia tuotteita ulkomailla poistumatta kertaakaan asunnostaan. Sen takia näihin etäohjauksiin sekä kaiken maailman ulkoistamisiin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. 

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/22/miten-tyoelama-tulee-tasta-muuttumaan/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara