Siirry pääsisältöön

"Ilmianna opettajasi-kampanja" on uskomaton teko

 

Kuva: https://freelancegraafikot.fi/tyot/aapiskuvitus-y-sivu/

"Ilmianna opettajasi-kampanja" on uskomaton teko

Yllä on joillekin tuttu Aapiskukko-kirjan kansi. Siinä ihmiset ja eläimet istuvat ringissä, ja joskus kauan sitten joku kysyi, että ovatko nuo ihmiset saaneet eläimen osan? Tai en muista tarkkaan sitä sanamuotoa mitä tuo kysyjä käytti, mutta se taisi olla että “ottavatko eläimet meidät mukaan leikkiin”? Tai opetetaanko meille eläinten kieltä? Silloin tietenkin joku vähän naurahti tuon kysymyksen takia. 

Myöhemmin hän sanoi että isot pojat pakottivat hänet tekemään tuon kysymyksen mutta mitään muuta todistetta ei koskaan esitetty. Tuosta samasta jutusta on monta versiota, mutta kaikissa on se ydin, että “isot pojat” pakottivat tuon lapsen sanomaan tuon asian, tai sitten tulee turpiin.  Tätä kirjan kuvaa katsoessani mietin että tietävätkö ihmiset mikä vastuu koululla oikeasti on kasvattajana? 

Koululla on tärkeä osa siinä miten me sitten myöhemmin kohtamme elämän. Ja koulussa ihminen oppii asioita, joita ei koskaan unohda. Se mitä opimme koulussa heijastuu siihen miten myöhemmin toimimme työ- ja muissa tilanteissa. Kun koulua arvostellaan, niin silloin unohdetaan että koulun tehtävä on antaa myös positiivisia kokemuksia niille, jotka sitä käyvät. Eli negatiivisen palautteen määrä verrattuna positiiviseen palautteeseen on kamalan suuri, ja usein sanotaan että elämässä pitää oppia kestämään pettymyksiä. 

Mutta mitä jos kaikki palaute on negatiivista? Mitä jos palautteessa ei koskaan sanota muuta kuin miten huono ihminen on missäkin aineessa? Eli myös se mitä kutsutaan positiiviseksi palautteeksi pitää huomioida, vaikka siinä ehkä ei ehkä heti tule huomioitua miten paljon joidenkin ihmisten kirjoittamista teksteistä löytyy pilkkuvirheitä, ja miten ne korjataan. 

Jatkuva negatiivinen palaute saattaa jossain tapauksissa aiheuttaa sen paljon puhutun kouluallergian. Mutta kuitenkin jotain hyvää pitäisi ehkä kuitenkin löytää siitä, mitä lapsi tai nuori tekee, tai sitten nuori saattaa kokea että hän on riittämätön tai muuten kyvytön toimimaan yhteiskunnassa. Silloin seurauksena on pahimmillaan syrjäytyminen. 

Kun sanotaan että opettajien pitäisi jakaa puolueetonta tietoa, niin mistä sitten lapsi tietää sen, että mikä on puolueetonta tietoa? Jos sanotaan että lasten pitäisi kertoa kotona, jos hän saa puolueellista tietoa, niin miten sitten lapsi arvioi sen, että onko tieto oikeaa tai väärää? Tai tietenkin tuo tieto voidaan jättää lapsen vanhempien arvioitavaksi, mutta miten he sitten erottavat sen onko tietoa jaettu puolueellisesti tai jotenkin siten, että se vahingoittaa aiheetta jonkun tahon mainetta muiden edessä? Samoin lasten pitää tietenkin todistaa se mitä he sanovat, koska maamme lain mukaan syyttäjällä on jutuissa toteennäyttövelvollisuus. 

Siis jos ajatellaan sitä, että joku opettaja puhuu esimerkiksi puuta heinää tai levittää jotain propagandaa, niin tuohon asiaan pitää puuttua, mutta miten sitten siihen oikeasti puututaan? Onko kovinkaan moni vanhemmista edes tietoisia siitä, mitä kaikkea koulussa oikeastaan opetetaan? Tai onko monikaan vanhemmista edes koskaan kysynyt lapsiltaan sitä, mitä esimerkiksi historian tunnilla oikeasti kerrotaan esimerkiksi juutalaisvainoista? 

Holokaustin kieltäminen on rikos, ja se että jokainen Saksalainen sotilas ei palvellut keskitysleireillä ei tee holokaustista yhtään sen kauniimpaa asiaa kuin mitä se oli. Ja tässä kohdassa kysyn että onko myös niillä tavallisilla Saksalaisilla vastuu siitä, miten esimerkiksi Saksassa juutalaisia kuljetettiin kohti kuolemaa? 

Tässä vain mietin sitä, että onko esimerkiksi ilmiantajien toiminta sellaista, että se voidaan antaa anteeksi? Siis tämä nyt ei muuten liity nykyaikaiseen kouluun kuin siten, että kouluissa luodaan pohja niille ajattelutavoille mikä ohjaa ihmisen käytöstä lopun elämää. 

Tässä myös sitten kysyn että keskustelevatko vanhemmat siitä että miten koulussa ylipäätään ollaan, eli onko sinne mukavaa mennä? Tai onko kaikki siellä oikeasti hyvin, eli onko joku ehkä ottanut tavaksi viettää välitunnit vessassa tai käymällä kaupassa? Sellaistakin asiaa olisi hyvä joskus vähän miettiä kun keskustellaan iltaisin perheen kanssa kaiken maailman asioista. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d035d4e8-f9fd-4ea6-9d8b-a7e355db3768

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/21/ilmianna-opettajasi-kampanja-on-uskomaton-teko/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara