Siirry pääsisältöön

Kun laki ei ole sama kaikille

.

 

Kun laki ei ole sama kaikille

USA:n varapresidentti Kamala Harris vannoi virkavalansa käsi kahden Raamatun päällä, ja tuolloin tietenkin sen sanottiin johtuvan kunnioituksesta hänen ystäväänsä kohtaan. Mutta samalla tuo teko voisi merkitä sitä, että jokaisessa maassa on ainakin kaksi lakikirjaa, toinen on enemmistön ja toinen on vähemmistön laki. Vaikka laki teoriassa takaa ihmisille samat oikeudet sekä velvollisuudet taustasta riippumatta, niin silti laki ei ole sama kaikille. 

Mitä jos USA:n presidentti Trumpin tilalla samanlaisia Twiittejä olisi lähetellyt joku tavallinen henkilö? Pitäisikö USA:n presidentillä olla eri oikeudet kuin muilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?  Eli onko tavallisen ihmisen puheilla sama vaikutus kuin USA:n presidentin puheilla? Kas siinä kysymys mihin voidaan pohtia vastausta melko pitkään. 

COVID-19 kohdalla esimerkiksi rajaseudulla asuvilla on ollut oikeus ylittää raja vedoten raja yhteisöön kuulumiseen. Samalla mieleen tulee kaukainen asia, mitä kutsutaan kieltolain nimellä. Tuolloin kauan sitten 1920 ja -30 luvuilla ihmisillä jotka asuivat Tornion kaupungissa oli mahdollisuus käydä Haaparannassa eli Ruotsissa juomassa pari paukkua iltaisin, kun taas muut Suomalaiset joutuivat istumaan iltaa kotona, ja juomassa mehua, kun heillä ei ollut varaa matkustaa Ruotsiin ryyppäämään. 

Sama linja tietenkin jatkuu myös esimerkiksi huume- ja aborttiasioissa. Niillä joilla on varaa matkustaa käy koneen kokka kohti Amsterdamia, ja sillä he voivat sitten käydä kokeilemassa laillista kannabista. Samoin jos ajatellaan Puolan aborttilakeja, niin varakkaat henkilöt pääsevät tietenkin vaikka Thaimaahan, missä he voivat teettää abortin huomaamattomasti. Mutta samalla esimerkiksi ilotytöt eivät tuota aborttia voisi saada, koska heillä ei ole varaa matkustaa muihin maihin. 

Tai sitten heidät voidaan pakottaa ottamaan abortti, koska joku voi tarvita syntymättömän lapsen soluja esimerkiksi kantasoluhoitoihin. Tässä skenaariossa saatetaan vain joku ilotyttö raskaaksi, ja sitten hänet lennätetään esimerkiksi juuri Thaimaahan, missä sikiö abortoidaan. Tuolloin voidaan kehittää tarina kohdunulkoisesta raskaudesta, jotta naisen suu saadaan tukittua tuosta abortista. Tällainen tarina sopisi aiheeksi johonkin jännityskirjaan. Eli siinä vinkkiä Remekselle tulevasta aiheesta. 

Eli esimerkiksi Suomessa on laki mikä kieltää syrjinnän, mutta samalla kuitenkaan mikään ei takaa tasa-arvoista kohtelua yhtään missään. Jos ajatellaan esimerkiksi Romaneja sekä muita enemmistöstä poikkeavia henkilöitä, niin he saattavat kokea esimerkiksi kiusaamista sekä syrjimistä ja eristämistä vaikka laki kieltää sen. Vaikka työnantaja sitten estää esimerkiksi romaneja pääsemästä töihin, niin hän saattaa käyttää muuta kuin etnistä perustetta sille, että hän ei päästä vähemmistöön kuuluvaa työsuhteeseen, ja usein valinnan perusteena on se, että joku muu on pätevämpi. 

Syrjinnästä on siis hyvin vaikeaa saada näyttöä. Syrjintää on etnisen syrjinnän esimerkiksi ikärasismi, sekä myös sairauteen tai vammaan perustuva syrjintä, mikä tietenkin koskee myös esimerkiksi henkilön psyykkiseen tai fyysiseen terveydentilaan kuuluvan tiedon levittämistä. Sekä sellaisen tiedon levittämistä, mikä voi vahingoittaa henkilön omaa turvallisuutta. 

Sitten tietenkin voidaan kysyä että mitä jos väärä ihminen saa tietää toisen olevan esimerkiksi edunvalvonnan piirissä? Saako sitä tietoa sitten levitellä ympäriinsä, tai onko esimerkiksi vajaavaltaisuus tai se että ihminen yrittää alaikäisenä sisään kapakkaan lupalappu hakata tämä teho-osastolle? Tai saako esimerkiksi vajaavaltaisen ihmisen jättää palvelematta ravintolassa vedoten siihen, että tämä on edunvalvonnassa? Tai onko oikein, että esimerkiksi vajaavaltaiselta otetaan maksu vaikkapa alkoholista, mutta sitten se raha laitetaan omaan taskuun, ja portsari poistaa henkilön ravintolasta. Eli melkoiset juomarahat siinä kuulemma tienaa. Mutta arvatkaa onko teon kohteella eli uhrilla kovin mukavaa tämän asian kanssa?

Mikä on  oikeasti syrjintää tai mikä ei, kas siinä hyvä kysymys jota joku voi pohtia esimerkiksi kahvihuoneessa. Tai jos sanotaan että Afrikkalaistaustainen henkilö menee ravintolaan illalla ottamaan “muutaman”, niin lentääkö hän helpommin ulos kuin niin sanottu valtaväestöön kuuluva henkilö? Siis miten me muka olisimme rasisteja? 

Kas kun portsarilla on lupa poistaa henkilö, jonka käytös ei ole kapakan tason mukainen, ja tietenkin siinä näyttää myös otetun vähän liikaa, on tietenkin loistava perustelu sille että henkilö poistetaan paikalta. Tai sitten joskus myös joku nuorisoon kuuluva vaaleaihoinen enemmistöön kuuluva on saanut huomata sen, että hänet poistetaan melko ripeästi paikalta, jos hän on sattunut tuijottamaan jotain hemaisevaa leidiä vähän turhan avoimesti. 

Silloin paikalle saapuu portieeri tämän leidin poikaystävän kanssa, ja siinä sitten on tullut juotua vähän liikaa ja nopeasti saa juuri 18-vuotta täyttänyt nuori ihan henkilökohtaisen opastuksen siitä, miten Suomessa anniskelun ikäraja on noussut ainakin 42:een ikävuoteen, eikä siis maassamme edes saa unelmoida seksistä, jos ei ole päällä pilottitakkia ja pää ajeltu kaljuksi. Jos joku edes unelmoi siitä, että pääsisi jonkun super tyttelin kanssa sänkyyn ennen vaadittua 42 vuoden ikää, kerrotaan hänelle että pariutuminen on maassamme varattu vain kaiken maailman alfa-uroksille, joilla on Mercedes Bentz sekä iso tukku seteleitä pankissa odottamassa. 

Ja muut sitten jäävät rannalle ruikuttamaan. Mutta kai tämä sitten on oikein, ja tietenkin kaikilla aikuisilla on käytössää pari lakimiestä, joiden tarkoitus on saada asiakkaansa näyttämään viattomilta luontokappaleilta, jotka eivät koskaan edes voisi ajatella tekevänsä pahaa jollekin.

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/22/kun-laki-ei-ole-sama-kaikille/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara