Siirry pääsisältöön

Jaa että pakko ei auta, jos puhutaan oppivelvollisuuden jatkamisesta

Peruskoulun päättäneiden (alle 18-vuotiaat) välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2019, % (Tilastokeskus, Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle)


Kaavio I


Jaa että pakko ei auta, jos puhutaan oppivelvollisuuden jatkamisesta

Nuorten kohdalla käydään kauheasti keskustelua esimerkiksi koulupudokkaista, eli henkilöistä, joiden koulunkäynti päätetään peruskoulun jälkeen. Oikeastaan olisi ihan heti hyvä kysyä, että mitä varten noista koulupudokkaista tehdään niin suurta numeroa? Tai että kuinka monta prosenttia oikeasti jättää kaikki koulut käymättä? Ja samalla olisi muuten ihan hyvä tietää se, että miksi näin on päässyt tapahtumaan? Tilastokeskuksen mukaan vajaa 1400 nuorta eli noin 2% alle 18v peruskoulun päättäneistä on päättänyt että koulutus ei kiinnosta, mikä tietenkin kuvaa sitä, kuinka yleistä on koulujen keskeyttäminen. (Tilastokeskus, Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle)

 Onko joku luvannut esimerkiksi kymmenen hyvää ja kaunista asiaa kun toinen on sanonut, että “hyvästi koulu”? Jos koulu ei kiinnosta, niin mikä kiinnostaa? Onko joku ehkä kertonut että on kivaa olla käymättä koulua? Tilastokeskuksen mukaan vailla koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen vuonna 2020 oli kokonaista 2% nuorista, eli voidaan kysyä, että onko se koulun kesken lopettaminen niin yleinen vaihtoehto kuin mitä joskus kuulee (Tilastokeskus).


-----------------------------------------------------------------------------------------

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2009–2019 (Tilastokeskus, Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle)



Kaavio II


-------------------------------------------------------------------------------------------------


Kevätlukukaudella valmistuneiden ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2007–2019, % (Tilastokeskus, Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle)



Kaavio III

------------------------------------------------------------------------------------


Kaaviosta yksi (Kaavio I) nähdään kuinka yleinen asia sitten tuo koulutuksesta kieltäytyminen on ollut vuonna 2020. Ja kaaviosta (Kaavio II) kaksi nähdään kehitys vuodesta 2009 vuoteen 2020. Kaaviosta kolme (Kaavio III) näkyy ylioppilaiden kohdalla tapahtunut kehitys vuosien 2009-2019 välillä, mikä tietenkään ei ole toivottavan näköistä katsottavaa sen osalta, miten he ovat sijoittuneet jatkokoulutukseen. 

Ylioppilaiden kohdalla tietenkin paljon suurempi osa tutkinnon suorittaneista on ilman opiskelupaikkaa, koska kun henkilö hakeutuu jatkokoulutukseen, niin silloin kyse on lopun elämää kestävästä valinnasta, mikä tietenkin vaatii pitkää miettimistä. 

Se että ihmisen pitää oppia pakon edessä on niitä asioita, joista ei koskaan olla puhuttu tarpeeksi. Eli tervetuloa siihen todellisuuteen, missä pakolla saadaan aikaan kaikkea muuta, mutta yhtään nuorta ei vielä sen avulla olla edes koetettu auttaa tai että mikään pakko ei auta kun nuori itse päättää 16 vuoden kypsässä iässä koulut kesken. Ja tietenkin noita nuoria jotka eivät mitenkään jaksa jatkaa koulua ei voida pakottaa mihinkään, koska se olisi pakon käyttämistä ihmiseen, joka on muuten täysin vanhempiensa tai muiden holhoojien määräysvallan alla.

Siis eikö olekin ihmeellistä kuinka oppivelvollisuuden laajentaminen eli pakkohaku ammattikouluun tai lukioon koetaan jotenkin sellaiseksi, että se on vastenmielistä. Ja samalla kuitenkin esimerkiksi maanpuolustus on kuitenkin samalla tavalla pakollista, kuin koulunkäynti olisi oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä. Eli vaikka näitä kahta asiaa ei voida mitenkään ehkä kenenkään mielestä verrata, niin silloin kuitenkin se voidaan sanoa, että yhteiskunnassa on pakko tehdä asioita joita me emme ehkä sitten haluaisi missään nimessä tehdä. 

Kuitenkin kun puhutaan oppivelvollisuudesta, niin silloin on kyse nuoren omasta edusta. Nuoren etu on se, että hänellä on joku koulutus, ja kouluttamaton henkilö joutuu usein eriasteisen hyväksikäytön kohteeksi. Siis jos sitten joku nuori jää pois koulusta, niin mikä sitten oikeastaan kiinnostaa? 

Onko jossain luvattu sellainen työ tai muu koulutus, jossa tuollainen nuori, joka jättää koulut kesken saa sen unelmiensa työn? Eli missä sanotaan jättämällä koulut kesken tekee nuori sen valinnan, mitä yhteiskunta hänen olettaa tekevän. Tai olettaako yhteiskunta ehkä että nuori jättää koulun kesken, ja mitä sitten tehdään jos vaikka esimerkiksi ei sitä siivoustyötä sitten ole tulossa?

Itse olen joskus oppinut sen, että saadakseen jotain, niin jostain pitää voida luopua. En oikein jaksa uskoa sitä, että nuoren mielestä upea ura on se, että hän siivoaa 40 vuotta rappuja, tai sitten kukaan haluaa että nuori ryhtyy hengailemaan kaduilla sekä hajottamaan paikkoja sekä lopulta itsensä. Tai ehkä sitten asia on niin, että jokaisessa nuoressa joka haluaa elää aitona sekä osaavana asuu sellainen Alexi Laiho, joka kykenee muodostamaan sellaisen kulttibändin kuin Children of Bodom aikoinaan oli. Ja sitten tietenkään jokaisesta teini-ikäisten perustamasta bändistä ei tule sellaista kultti-yhtyettä kuin Children of Bodom oli Alexi Laihon eläessä. 


https://yle.fi/uutiset/3-11748525

Vajaa 1 400 alle 18-vuotiasta peruskoulun päättänyttä koulutusten ulkopuolelle:

https://tilastokeskus.fi/til/khak/2019/khak_2019_2020-12-10_tie_001_fi.html


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ...

Miksi Venäjä lähettää miehiä varmaan kuolemaan?

Yllä: Kommandopipo luo kasvottomuutta, ja henkilöllisyyden peittäminen on tietenkin joillekin lupa kaikkeen. Sen turvin voidaan tehdä rikoksia sekä simputtaa alaisia. Samalla tietenkin kommandopipon avulla sotilaan persoonallisuus saadaan poistettua, mikä tekee simputtamisesta sekä alaisten uhraamisesta helpompaa. Eikä kukaan myöskään näe sitä, jos miehet vaihtuvat joka kuvassa. Eli suuret tappiot voidaan peittää kätkemällä sotilaiden henkilöllisyys.  Miten tehdään omien miesten surmaamisesta helppoa? Peitetään miesten kasvot sekä väitetään heitä rikollisiksi. Tuolloin tietenkin rikosten lajit voidaan unohtaa mainita. Eli onko esimerkiksi Venäjän vangeista kootuissa osastoissa oikeasti väkivaltarikollisia vai onko mukana myös esimerkiksi Putinin vastustajia. Väkivaltarikollisten esitteleminen tekee tietenkin noiden miesten uhraamisesta helpompaa. Kun komentaja ajattelee lähettävänsä pahoja ihmisiä kuolemaan, niin se auttaa tukahduttamaan omantunnon.  Muutama päivä sitten oli I...

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä ...