Capitolin hyökkäyksen anatomiaa

Capitolin hyökkäyksen anatomiaa

Sosiaalinen media oli avainasemassa Capitolin hyökkäyksessä, ja saattaa olla että ihmiset ovat luulleet, että heidät on kutsuttu paikalle virallisen tahon toimesta. Se että sosiaalinen media on luonut mahdollisuuden tämän kaltaiseen toimintaan osoittaa, että meidän pitää kehittää sekä tiedottamista että myös koulutettava ihmisiä paremmin elämään sosiaalisen median kanssa. Sosiaalinen media on tuonut ihmisten eteen tilanteen, missä kaikki tieto ei ole täysin varmennettua. 

Me emme ole tottuneet siihen, että ihmiset levittävät perusteetonta tietoa tarkoituksellisesti. Propagandaa tehdään nykyään hyvin koulutettujen neurologien sekä psykiatrien toimesta, joten nykyaikaisen propagandan teho on myös varmennettua. Se tarkoittaa sitä, että me kaikki uskomme propagandakuvia, haluamme sitä tai emme. Propagandisti hakkeroi ihmisten aivot uskomaan sitä mitä hän haluaa ihmisten uskovan. Eli nykyaikainen propaganda on tehty käyttäen moderneja aivotoiminnan havainnointiin käytettävää tekniikkaa hyödyntäen, mikä varmistaa sen että tuohon propagandaan myös uskotaan. 

Kun mellakoiden syytä tutkitaan, niin taustalla on se, että joku alkaa levittää huhuja siitä, että poliisi aikoo käyttää väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan. Ja tuolloin syynä voi olla Agent Provocateur eli provokaattori, joka voi olla yksityisten toimijoiden tai valtion palkkalistoilla. Noiden provokaattorien takana ovat esimerkiksi terroristijärjestöt tai niiden nimissä toimivat paikalliset rikolliset, joiden etuna on se että mielenosoituksessa vuodatetaan paljon verta. Ja nämä rikolliset tietenkin hyötyvät siitä, että kun alueella on terrorismia, niin silloin heidän omat kolttoset jäävät vähemmälle huomiolle, koska viranomaisten aika menee tuolloin terroristien perässä juoksemiseen, eikä huumekauppiaiden pidättämiseen ole tuolloin aikaa, kun niitä pommi-iskuja pitäisi tutkia. 

Yleisin tapa tehdä propagandaa on se, että periaatteessa oikeaa tietoa vääristellään todella paljon, eli siitä jätetään puolet kertomatta. Eli mellakasta kerrotaan vain se, että joku heitti kivillä kansanedustajia, mutta sitä mikä aloitti mellakan tai miksi poliisi tuli paikalle jätetään mainitsematta. Tuolloin kerrotaan vain se, mikä näyttää hyvältä, mutta sitten jätetään se pois, että miksi tilanne karkasi käsistä. Alkoiko joku tuolla mellakassa  tai mielenosoittajien joukossa levittää huhuja että poliisi aikoo surmata ihmisiä? Eli onko tuollaisen toiminnan takana Agent Provocateur, eli provokaattori. 

.

Myös se että keskustelu ei enää ehkä menekään niin kuin sen on toivottu menevän lisää sosiaalisen median merkitystä. Yksi asia tietenkin on unohtunut on se, että vaikka henkilö sitten väärän Tweetin tai muun viestin jälkeen, että hän ei tarkoittanut tuota tai että tili oli kaapattu, niin kukaan noista väärän viestin saajista ei ole ehkä saanut korjaavaa viestiä. Eli jos vaikkapa Facebook-tili on kaapattu, niin silloin se että kaapatun tilin omistaja vain avaa uuden tilin ei riitä, että viesti menee perille. 

Myös nuo kaapattuun tiliin liitetyt tilit pitää yhdistää siihen, ennen kuin yhteys niiden kautta toimii, ja siten tietenkin kaveripyyntöihin vastaaminen sekä niiden hyväksymiseen menee aikaa. Tai sitten jollekin saattaa käydä niin, että vaikka he olisivat lukeneet väärennetyn tweetin, niin he eivät sen jälkeen moneen tuntiin edes vilkaise Twitteriä, mutta levittävät tuota tietoa muille, ja sitä kautta alkaa oikea informaatio-epidemia, mikä sitten leviää kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa. 

Eli sosiaalisen median suurin ongelma on siinä, että siellä levitetään asioita, jotka eivät ole totta. Ja esimerkiksi voidaan ajatella että joku ulkomailla toimiva taho lähtee deep-fake ja muiden välineiden avulla horjuttamaan hallitusta sekä kansanedustuslaitosta ovat suurimpia uhkia, mitä yhteiskunta voi kokea. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, ja sitä varten yhteiskuntaa pitää valmentaa sellaisten uhkien varalta, että joku käyttää vaikkapa presidentin sosiaalisen median kanavaa väärin.

Tuollainen vihamielinen hyökkääjä voi esimerkiksi viestittää ihmisille, että presidentti on vankina, ja esimerkiksi kaapata hänen sosiaalisen median tilinsä, sekä sitten lähettää tekaistuja avunpyyntöjä ympäriinsä, ja seuraukset voivat olla tuolloin kamalia. Tai sitten jos ajatellaan poliitikkoja, jotka toimivat vastuuttomasti ajaen vain omaa sekä lähipiirinsä etua voivat provosoida ihmisiä kadulle, ja sitten vain myöhemmin väittää tietovälineitään varastetuiksi. 

Tämän takia meidän pitää kyllä varautua paremmin siihen, että joku käyttää sosiaalista mediaa väärin, ja käyttää tuossa toiminnassa esimerkiksi poliisin tai jonkun muun virallisen tahon tunnuksia, eli poliisimerkki vain siirretään jonkun ihmisen lompakon tai kännykän paikalle. Ja tuosta sitten voi aiheutua hankaluuksia ainakin jollekin tuohon tekoon osallistuneista. 

Eli jos ajatellaan puhtaasti ihmisen maineen pilaamista, niin esimerkiksi deep-fake kuvilla sekä filmeillä voidaan vaikka presidentistä tehdä moottoripyöräkerhon jäsen. Mutta se mikä sitten tekee sosiaalisesta mediasta myös valtavan voimakkaan aseen hyvän palveluksessa on se, että sen avulla voidaan kyllä paljastaa myös väärinkäytöksiä. Ja tuoda esiin epäkohtia myös silloin kun niin sanottu “virallinen media” ei niitä halua käsitellä. Siis muistakaa että me kaikki olemme vain ihmisiä. 

Mikäli emme myönnä sitä että meitä voidaan huijata aivan “helposti” esimerkiksi käyttämällä deep-fake teknologiaa, niin silloin me voimme sitten tietenkin muistella sitä, että näiden väärennettyjen videonauhojen valmistaminen vaatii tietenkin sopivia ohjelmia että myös tehokkaita tietokoneita sekä myös jonkin verran taitoa. Kaikilta ei onnistu niin sanottu fotorealististen väärennösten tekeminen, eli tietenkään suuret sanat eivät suuta halkaise. Mutta jos ihminen menee uskomaan jotain deep-fake filmiä joka on tehty tekoälyä sekä miljoonien laitteistoa käyttäen niin tuota ihmistä ei ehkä voi kuitenkaan aivan tyhmänä pitää. 

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2021/01/09/capitolin-hyokkayksen-anatomiaa/