Me emme voi syyttää pelkästään sosiaalista mediaa valheiden levittämisestä

 

.

.

Me emme voi syyttää pelkästään sosiaalista mediaa valheiden levittämisestä

Jos ajatellaan sosiaalista mediaa, niin siellä valheita levittävät sosiaalisen median käyttäjät ei media itse. Valheiden levittäjä ei ole automaattisesti mikään ohjelmistoalusta, vaan se on ohjelmistoalustan käyttäjä. Siis ihminen levittää valheita ei tietokone, vaikka me kuinka haluamme uskoa toisin. Eli ihminen keksii ne valheet mitä tietokoneen avulla levitetään, ja  kaikilla valheilla on alkuunpanijana ihminen. Meidän on vaikea sanoa, että olemme antaneet jonkun pettää itseämme, koska se antaa tyhmän vaikutelman, ja juuri tähän valheet perustuvat. Ihmiset ikään kuin nolataan, koska he ovat uskoneet jotain suurta gurua, jolla on upea titteli tukenaan. Poliitikot ovat hyviä peittämään valheensa. 

He suosivat aina pitkiä vastauksia, joiden avulla sitten peitetään oma osaamattomuus tai tietämättömyys asioista, ja samaa menetelmää käyttävät jotkut ihmiset työhaastatteluissa. Varsinkin lyhyttä pestiä täytettäessä saattaa joku kertoa hyvin laajasti siitä, miten hän on noita tehtäviä tehnyt, ja saattaa olla niin, että parin viikon pestiä tehtäessä tuo henkilö ei edes kärähdä noista valheista. Hän saattaa ensimmäisen viikon kastella kukkia, ja odottaa esimerkiksi salasanoja sekä vilkuilla työkavereita ujo hymy naamallaan. 

Sitten toisen viikon hän kyselee tilinumeroita, jotka ovat mystisesti kadonneet, ja sitten tietenkin oma tietokone voi mennä solmuun. Sekä kaikki tehtävät voidaan siirtää sitten vakituiselle tekijälle, joten siinä sitten pari viikkoa menee mukavasti. Ja jos kukkien kastelusta kysytään, niin silloin voidaan vastata että “se tyyppi jolla oli kravatti käski”. Tuolloin tietenkin on vähän vaikea lähteä kysymään sitä, että kuka tuo “kravatin käyttäjä oli”, kun hän käytävällä oli sanonut, että “voi aikasi kuluksi kastella kukkia”. Jos nyt kukaan menee noita käskyjä varmistamaan. 

Poliitikkoihin palatakseni, niin heidät pelastaa usein se, että he voivat sanoa, etteivät ole alan erikoisasiantuntijoita, Eli he tekivät väärän päätöksen siksi, että joku huippuasiantuntija antoi vääriä neuvoja, ja sitä kautta sitten poliitikko pelastaa nahkansa. Asiantuntijassa on aina vika, jos johtaja tekee virheitä, koska hänen neuvonsa ovat harhaanjohtavia. Joissakin tapauksissa harhauttavaa tietoa pönkitetään esimerkiksi sillä että sitä jakaa 95-vuotias sairas mies, jonka hartain toive oli vielä sekin asia kertoa. 

Eli poliitikko saattaa piiloutua itse käyttää jotain vanhusta kilpenä, tai sitten hän voi itse ryhtyä vaikka sydän- tai keuhkotautia potevaksi potilaaksi. Itse ihmettelen, että miksi kukaan heistä ei sitten ryhdy esittämään psykoottista harhoja potevaa henkilöä, koska tuolloin jos esittämisestä jää kiinni, niin silloin ei ainakaan sääliä olla pyydetty, kun pari rotevaa valkoista takkia käyttävää miestä raahaa poliitikkoa pitkin sairaalan käytävää. Eikä myöskään sisar hento valkoisen aikaa olla käytetty väärin. Ja mitä sillä on väliä jos joku tuon asian eli psykoosin näyttelemisen paljastaa, koska silloin sen voi kääntää vaikka poliittiseksi ajojahdiksi. Jos sitten henkilöä pyydetään jättämään paikkansa, niin silloin saatetaan sanoa, että “tämä on myös muualla käytäntö”.

Mutta tuolloin ei koskaan muisteta sanoa että missä muualla on tuollainen tapa voimassa? Onko eronpyyntöä vaativa henkilö sitten käynyt useitakin valiokuntia tai yhtiöitä läpi etsiessään tuota maan tapaa, jota ei koskaan voida mitenkään muutella, koska niin on aina tehty. Traditiot sekä perinteet ovat tärkeitä asioita, jos ne sattuvat palvelemaan jonkun tietyn ihmisen omaa näkemystä asioista. Ja tärkein traditio maassamme on se, että esimerkiksi  terveystietojen julkistamisen avulla voidaan saada aikaan se, että ihmiset vapisevat kauhusta, kun noita luottamuksellisia papereita jaetaan roskalavoilla. 

Eikä kukaan ilmeisesti ole koskaan muistanut sitä, että tiedon haltijalla on vastuu siitä, että luottamuksellista tietoa ei saa päästää pois talosta. Joten luottamukselliset tiedot pitää tuhota aina ennen kuin mitään viedään roskikseen. Toki tuo psykiatrisilla papereilla kiristäminen on varmaan kokenut inflaation sen jälkeen kun paljastui sellainen ikävä asia, että Neuvostoliitto käytti psykiatriaa toisinajattelijoiden vaientamiseen, eli tuolloin esimerkiksi ydinfyysikko Andrei Saharovin väitettiin olleen skitsofreenikko, ja näin länsimaisille toimittajille tarjottiin “kunniallista tietä” ulos siitä tilanteesta, että he olisivat suututtaneet Neuvostoliiton viranomaisia.

 Eli he voivat jättää Saharovin yksin sekä unohtaa hänet mielisairaalaan, koska tämä oli arvostellut Neuvostoliiton johtoa. Samoin Amerikkalaisissa elokuvissa psykiatrisella historialla kiristäminen on ollut joskus niin sanottua jokapäiväistä leipää. Joten sen takia tietenkin joku kuvittelee että noista 1960-80-luvuille sijoittuvista “”apaus Saharovista” sekä Hollywoodin elokuvista kannattaa ottaa oppia, ja että asenteet 2020 luvulla olisivat aivan samat kuin 1960-luvulla. 

Mutta aivan kuten kuningas, niin myös  johtaja tekee aina päätöksen toisen antaman tiedon pohjalta,, ja jos tieto on oikea, niin häntä itseään tietenkin juhlitaan. Mutta jos tieto on väärää tai se aiheuttaa tappioita, niin asiantuntijan päälle on tuolloin hyvä työntää kaikki syyt. Jos asiantuntija varoittaa jostain sijoituksesta, joka tuo voittoa, niin silloin peloton riskin ottaja saa kiitosta,  mutta jos asiat menevät väärin, niin silloin syytä etsitään puutteellisista raporteista tai niiden kirjoittajista. Eli raportti ei itse koskaan valehtele, vaan sen luoneet ihmiset valehtelevat. 

Johtamiseen liittyy usein puku, eli johtaja kävelee ympäriinsä ehkä tumman puvun takki auki, solmio kaulassaan, sekä parin harmaata pukua käyttävän henkilön saattamana. Tuolloin luodaan kuva turvallisuudesta vastaavasta johtajasta joka ehkä kantaa asetta pikkutakin alla, koska elokuvissa kaikki turvallisuuspäälliköt tekevät niin. Viihdeteollisuuden antaman kuvan mukaan turvallisuuspäällikkö on aina entinen  NAVY SEAL-sotilas ja omaa mittavan kokemuksen suuren luokan sota tehtävistä, mistä hän on saanut pari kiloa kunniamerkkejä sekä tietenkin sitten jäänyt eläkkeelle, mutta jostain syystä hän vain tulee töihin johonkin firmaan. Syytä tuohon siirtymiseen pois asevoimista ei koskaan selitellä. Ja tuolla turvallisuuspäälliköllä onn  aina isokokoinen automaattipistooli puvun alla kainalokotelossa, ja tuolla vehkeellä nämä henkilöt hoitavat niitä pahiksia haudan lepoon. 

Tuo kuva on muuten median tai viihdeteollisuuden luoma kuva turvallisuusjohtajasta. Yleensä ei ajatella että esimerkiksi teollisuudessa on erilaisia turvallisuuspäälliköitä, joista osa valvoo itse prosessin turvallsuutta. Eli he valvovat sitä, että kemikaaleja tai radioaktiivista ainetta ei pääse luontoon, eikä ainakaan Suomessa kaikkiin turvallisuustehtäviin liity ampuma-asetta eikä edes USA ssa kiinteistön vartija lähde töihin kuin johonkin sota tehtävään, vaan hänen työnsä on normaalisti huomattavasti rauhallisempaa kuin jossain elokuvissa annetaan ymmärtää. 

Kun me puhumme valheista, niin silloin meidän on vaikea katsoa itseämme peilistä ja sanoa että me olemme itse syyllisiä siihen, että me levitämme sekä uskomme valheita. Ja mistä opimme sen, että valehtelu kannattaa? Se joka meille on tuon valehtelun opettanut on elämämme suurin auktoriteetti eli omat vanhempamme. Vanhemmat saattavat sanoa, että emme nyt lähde ostoksille koska meillä ei ole rahaa. Ja kuitenkin syynä on lähinnä perheen uusi auto, joka menee aina suureen tarpeeseen. 

Kun sitten joskus mietimme sitä, miksi me haluamme uskoa valheeseen, niin silloin meidän pitää sanoa että meidän auktoriteetteina pitämämme tahot ovat meitä niin opettaneet. Jos auktoriteetin asettamiin ehtoihin ei uskota, niin silloin tietenkin seurauksena on rangaistus, eli siksi me emme välttämättä reagoi kaikkiin valheisiin, mitä kuulemme. Valheen paljastaminen väärässä paikassa voi olla hyvin kivulias kokemus, koska jos valehtelu perustuu auktoriteetteihin eli esimerkiksi jengipomon vaikutusvaltaan, niin seuraus valheen paljastamisesta voi olla se, että tuon henkilön käsi murretaan bootsien korolla. 

Tuo valhe saattaa olla se, että jengipomo väittää olevansa esimerkiksi ryhmän itsensä valitsema, ja tietenkin siellä kokouksessa oli enemmistö paikalla, ja sitten kaikki äänestivät häntä itseään. Jos tuon asian kyseenalaistaa, niin silloin tulee helposti leimatuksi valehtelijaksi ja jos joku valehtelijaa uskoo, niin se merkitsee potkuja jengistä. Ihminen hylkii tietoa, mikä sotii hänen omaa maailmankuvaansa vastaan. Ja tuota asiaa tietenkin voidaan toistella jokaisessa paikassa, ja noilla sanoilla on sekä edistyksellinen että taantumuksellinen sisältö. Taantumuksellisessa mielessä esimerkiksi tutkija jyrätään sillä, että joku häntä paljon tunnetumpi tiede persoona on toista mieltä asiasta, ja “eikö ne ole osoitettu” on hyvin usein sitten mainittu yksityiskohta. 

Eli kaikki asiat ovat sitten loistavasti määritelty jo ennalta, joten mitään tutkijoita ei edes kannata lähteä palkkaamaan, kun kaikki maailman asiat sekä kaavat on jo tehty valmiiksi, eikä niihin edes voi kukaan kuvitella tekevänsä muutoksia. Tuolloin tietenkin lähdetään siitä, että jollekin tutkijalle hänen omat teoriansa ovat niin “rakkaita”, että hän ei voi lopettaa työtään, joka sitten tietenkin sotii miljoonien ihmisten maailmankuvaa vastaan. Ja tuolloin on hyvä käyttää sanaa “ehkä”, sekä tehostaa omaa mielipidettä esimerkiksi levittämällä tutkijan terveystietoja Internetissä, mikä varmasti herättää pelkoa sekä kauhua kaikissa jotka noita tekstejä lukevat. Se mikä sitten saa muut auktoriteetin puolelle johtuu siitä, että auktoriteetti voi palkita niitä, jotka häntä seuraavat sekä tottelevat. 

Eli jos olet kiltti poika tai tyttö, niin silloin isi antaa sinulle karkin. Eli tämä kannattaa aina muistaa,kun lähdetään tekemään väitöksiä. Jos olet erilainen kuin muut, niin silloin voi joutua kiusaamisen kohteeksi, ja jos teet esimerkiksi omia teorioita, niin silloin varmasti olet paljon enemmän erilainen kuin muut, joten siksi kannattaa pitää pyy pipossa, jotta ei kukaan näe noita tuon onnettoman ihmisen ajatuksia, koska se merkitsee sitä että muut poistuvat sitten työpaikan kahvihuoneesta, ja jättävät tiedemiehen yksin istumaan. Eli jos tiedemies olisi ollut hiljaaa, niin silloin hän olisi sitten päässyt mukaan katsomaan lätkää sekä pelaamaan sulkista. 

Komeilla titteleillä kuten “toimitusjohtaja” tai “yhteyspäällikkö” on helppoa jyrätä muita ihmisiä. “Olen toiminut 15 vuotta yhtiön “social media officerin” toimessa” kuulostaa varmaan  erittäin hyvältä. Samalla tietenkin tuo englanninkielinen tietteli varmasti näyttää hyvältä, ja jos mainitaan että 300 ihmisen viestintä on hänen vastuullaan, niin silloin varmasti kaikki näyttää vielä paremmalta. Ja mitä esimerkiksi putkimies on tuollaisen neron vieressä? No oletteko koskaan kysyneet miten tuo suuri “officer” on hoitanut tehtäviään? Hän on tietenkin määrännyt sosiaalisen median estetyksi yhtiön koneissa, ja missään nimessä eivät alaiset voi kotiinsa ostaa omia koneita. Joten tuolla tavoin asioita voidaan myös hoitaa. 

Ja jos sitten joku alkaa epäillä suuren mestarin taitoja hoidella asioita, niin silloin tämä voi myös loukkaantua, mikä vaikuttaa kaikkee hyvin negatiivisesti. Sen takia meitä on niin helppoa höynäyttää. Hieno ulkomainen titteli luo kuvan siitä, että henkilö on suuren luokan asiantuntija, jonka työkielenä on englanti. Se että henkilö sitten käyttää koko päivän englantia luo kuvan siitä, että hän on fiksu sekä lahjakas. Puku ja solmio taas kielivät siitä, että henkilöllä on paljon virallista tukea. Mutta samalla unohdamme sen, että emme koskaan ole käynyt tuon henkilön työpaikalla toteamassa, että onko asia niin kuin hän haluaa meidän uskovan? Käytetäänkö siellä sitten oikeasti englantia, ja onko sitä kansainvälisyyttä sekä asinatuntevuutta oikeasti niin paljon, kuin meidän halutaan uskovan olisi helppo varmistaa käymällä tuossa paikassa, mutta teemmekö me niin?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/15/valheenpaljastaja-miksi-uskomme-valheisiin-nain-tunnistat-psykologiset

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/29/me-emme-voi-syyttaa-pelkastaan-sosiaalista-mediaa-valheiden-levittamisesta/