Siirry pääsisältöön

Pallosalamasta vielä hiukan

"Georg Wilhelm Richmann kuolee pallosalaman iskuun" (Wikipedia)

Pallosalamasta vielä hiukan

Se mikä pallosalamasta tekee omituisen, on se, että monet ovat sen nähneet tai kuulleet siitä. Ja esimerkiksi pallosalaman ilmeisesti tiedetään todistettavasti tappaneen ihmisiä. Tai onko kyseessä ehkä jokin koe, missä veteen johdetaan sähköä niin että vesi on eristävän pinnan päällä.

Tuolloin veteen voi varastoitua erittäin voimakas sähkövaraus. On olemassa kokeita, joissa suolaisia vesipisaroita ammutaan erittäin voimakkaan sähkökentän läpi. Tuolloin vesipisaraan voi varastoitua hyvin voimakas sähköinen lataus. Ja jos korkeajännitteinen vesipisara osuu ihmiseen, niin sähköisku voi olla tappava. 

Joten aivan pelkkää mielikuvitusta kyseinen ilmiö ei ole, vaikka esimerkiksi yhteenaikaan puhuttiin paljon siitä, että joku pallosalaman kaltainen ilmiö olisi puhtaasti hallusinaatio. Tiedetään että vesipisara voi varastoida hyvin kovan sähköjännitteen, koska ukkonen on tuollainen sähköinen ilmiö. 

Salama syntyy kun pilvessä oleva sähkövaraus purkautuu maahan läpilyönnin nimellä kutsutussa ilmiössä. Pilvi toimii kuin kondensaattori, eli se voi varastoida sähköä kunnes syntyy läpilyönti. Sähkö kulkee ilmassa lyhintä mahdollista reittiä, ja siksi salama iskee aina maaston korkeimpaan kohtaan. 

Aikoinaan ennen generaattorin keksimistä tiedemiehet käyttivät salaman keräintä, eli korkeaa mastoa, joka oli korkein kohta alueella. Tuohon keräimeen osuneista salamista vapautunut sähkö johdettiin kondensaattoriin eli Leidenin pulloon. 

Ja sitä voitiin käyttää erilaisissa kokeissa. Leidenin pulloa voitiin käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Tuolloin esimerkiksi juomapulloksi naamioitu Leidenin pullo voitiin jättää pöydälle, ja sitten jos joku otti siitä hörpyt, niin seurauksena oli voimakas sähköisku. 

Mitä korkeammalla pilvi on, niin sitä voimakkaampi sähkövaraus, minkä pilvi voi varastoida on. Ja jos vesipisara kulkee salaman läpi, niin silloin siihen voi varastoitua hyvin voimakas sähkövaraus, joka purkautuu kun se tulee tarpeeksi lähelle maata. 

Leidenin pullo: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Leidenin_pullo

Kuva: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pallosalama

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara
Lähetä kommentti
Lue lisää