Siirry pääsisältöön

Öljyvaltio nimeltään Suomi

 

Nesteen Porvoon jalostamo

Öljyvaltio nimeltään Suomi


Maassamme on Euroopan nykyaikaisin öljynjalostamo, mainostaa Neste Oy Porvoon jalostamoa. Öljynjalostuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuret, koska jalostustoiminta vaatii paljon energiaa. Mutta kuten tiedämme, niin yksin nykyaikaisuus ei takaa sitä, että öljytuotetta tulee jalostamosta, vaan tyuotantolinjaan pitää saada myös jotain jalostettavaa. 

Tuon jalostettavan aineen eli raakaöljyn kuljetus on yksi suurimmista ongelmista, koska jos öljytankkeri sattuu kolahtamaan karille, niin silloin öljyä leviää luontoo ja saastuttaa suuria merialueita. Jos taas merillä kuljetetaan dieselöljyä tai bensiiniä, niin silloin on kyseessä tulenarkojen tai erittäin tulenarkojen nesteiden kuljetuksesta, ja noissa laivoissa on aina sellainen riski, että niissä pääsee tuli irti. Joten siksi merillä kuljetetaan paljon raakaöljyä, josta sitten jalostetaan erilaisia tuotteita. 

Jos taas ajatellaan yhtä pahimmista skenaarioista, mitä terrorismi on tuonut ihmisten silmien eteen, niin silloin terroristit ottavat haltuunsa LNG (Liquid Natural Gas) tankkerin, ja muuttavan sen valtavaksi FAE (Fuel Air Explosive) räjähteeksi, ja tuollaisen aluksen räjähdys voi aiheuttaa valtavaa tuhoa. Eli kuten tiedämme, niin öljyn tuotanto liittyy hyvin kiinteästi Lähi-Idän tilanteeseen, ja sen takia esimerkiksi terrorismi pitää ottaa huomioon kun öljyä sekä muita öljytuotteita koskevia strategioita lähdetään luomaan. 

Suomessa on ensi vuoden lopussa sitten vain yksi öljynjalostamo, eli Porvoon jalostamo jatkaa toimintaansa. Se mitä tämä tarkoittaa on 300 työpaikan vähennystä Neste Oy:ltä, ja tuo vähennys on todella merkittävä. Nesteen jalostamojen vähentäminen tarkoittaa myös sitä, että maamme vesillä saattaa liikkua vähemmän raakaöljyä kuljettavia tankkereita kuin ennen.  Eli tuleeko raakaöljy jalostamoon tankkerilla tai putkella on periaatteessa samantekevää, mutta jostain putkeen on sitten öljyä saatava, mutta kuten tiedämme, niin maassamme ei itsessään ole öljyvarantoja. 

Öljyputken ongelmana on se, että se ankkuroi valtion johonkin tiettyyn raakaöljyn toimittajaan, ja sen takia kyseessä on hyvin suuri asia. Nimittäin suurin osa liikennevälineistä käyttää öljyä, ja jos sitten öljyn toimitukset loppuvat, niin sitten loppuu myös bensiini tai diesel auton tankista. Koska kaikki öljy mitä Suomeen tuodaan on peräisin jostain muualta, niin olemme riippuvaisia tuon tuotteen maahantuonnista ja juuri riippuvuus maahan tuotavasta öljystä tekee Suomesta hyvin erikoisen. 

Vaikka olemme ehkä itse maailman parhaita öljytuotteiden kehittäjiä, niin silti meidän pitää tuoda kaikki tuo öljy ulkomailta, ja se sitten tuo ongelmia. Öljyn käyttö kiristämiseen on hyvin tehokasta, ja esimerkiksi 1970-luvun öljykriisi sai aikoinaan alkunsa siitä, että OPEC (Organization of Petroleum Exporting Countries) nosti öljyn hintaa, ja jos sitten noita maita lähdetään ärsyttämään, niin se nostaa öljyn hintaa, ja toinen asia mikä tekee öljystä ongelmallisen on se, että kyseessä on strateginen raaka-aine, josta tehdään polttoainetta. 

Tämän takia öljyllä on suuri poliittinen merkitys kansainvälisellä kentällä. Ja kaikki öljy-yhtiöt ovat kansallisia monopoleja, jotka toimivat valtioiden valvonnassa. Siis tällä tarkoitan yhtiöitä jotka poraavat öljyä maasta. 

Joten sen takia öljy on hiukan vähemmän helppo tuote kaupallisen toiminnan kannalta. Nimittäin jos öljyä lähdetään ostamaan vain yhdestä paikasta, niin silloin saattaa käydä niin, että tuo valtio ei sitä sitten myy, jos sattuu käymään niin, että jossain menevät sukset ristiin esimerkiksi ulkopoliittisista kysymyksiä käsiteltäessä. 

Neste jalostamot: https://www.neste.fi/konserni/tietoa-meista/tuotanto/porvoo-ja-naantali

Kuva: https://i.media.fi/incoming/4842652.jpg/alternates/FREE_720/4842652.jpg


https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/11/30/oljyvaltio-nimeltaan-suomi/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara