Tieteen sekä politiikan suhteesta

 

Tieteen sekä politiikan suhteesta

Tiede on ollut aina lähellä politiikkojen sydäntä, jos se vain sattuu tukemaan heidän omaa näkemystään asiasta, mutta sitten jos tiede esimerkiksi osoittaa Amazonin tai jokun muun metsän hakkuun olevan haitallista koko maailmalle, niin silloin tiedemiesten kanta muuttuu vähintään kyseenalaiseksi, tai koko ilmastonmuutos muuttuu hysteerikkojen asiaksi, josta ei ole mitään “oikeaa tieteellistä todistetta”. Tietenkin sillä tavalla saadaan kerättyä muutamia ääniä. 

Vaikka me kaikki haluamme vaientaa Facebookin sekä myös asettaa suitsia sosiaalisen median väärinkäyttöä vastaan, niin se että sosiaalisessa mediassa jaetaan asioita jotka eivät paljoa imartele yhtään ketään vetää varmasti vakavaksi. Eli me tietenkin toivomme aina että ihmiset allekirjoittavat niitä ilmastosopimuksia, mutta samalla me mukavasti unohdamme sen, että on valtioita joissa ei noita sopimuksia edes aiota noudattaa. Ja miksi yhtään mitään sopimuksia pitäisi noudattaa, jos niitä ei kukaan käy valvomassa?

Esimerkiksi hysteeriseksi tai joksikin muuksi mielenhäiriötä potevaksi henkilöksi leimaaminen on tietenkin erittäin omaperäistä sekä myös joidenkin mielestä tehokas tapa saada epämieluisten henkilöiden suut suljettua. Joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi tiedemiesten puolueettomuus vaarantuu, jos he ottavat osaa poliittiseen keskusteluun, niin silloin kyllä voisin kysyä, että eikö tiedemies saisi omata poliittisia mielipiteitä, tai miten se että mitä puoluetta tiedemies sattuu äänestämään liittyy esimerkiksi Brasilian sademetsien hakkuisiin. Tai miten se että lumi tulee vasta Joulukuussa, ja pysyvä lumi Helmikuussa nyt sitten sattuu liittymään siihen, mitä tiedemies muuten tekee? 

Toki poliittinen johto saattaa joskus kysyä neuvoja siitä, miten tätä asiaa nyt pitäisi lähteä hoitamaan, ja ainoa mahdollinen neuvo sitten on laskea hiilidioksidipäästöjä, niin se vaatii jonkinlaista panostamista energiantuotantoon tai sitten toinen vaihtoehto on että, “antaa mennä vain”, ja tietenkin esimerkiksi Pohjanmeren ympärille rakennettavat padot voivat tuoda ratkaisun merenpinnan kohoamiseen. Tiede on asia mitä on vähän vaikea käsittää, jos itse ei sitä satu tekemään. 

Tiede ei ole välttämättä näyttävää.

Tieteellisen näytön hankkiminen esimerkiksi rikoksista ei ole mitään kovin näyttävää toimintaa, ja esimerkiksi tutkintatuomarien työ ei ole mitään kovin näyttävää. Mutta kuten tiedämme niin DNA antaa tietenkin tiedon siitä, onko henkilö sitten liitettävissä esimerkiksi murhaan, mutta sitten tullaan siihen tilanteeseen, että ensin on löydettävä murhassa käytetty väline, joka on yhdistettävissä rikokseen, ja sitä kautta sitten voidaan lähteä etsimään sitä oikeaa rikollista. Siis siitä miten DNA eristetään sekä miten tuota molekyyliä monistetaan ei juurikaan käsitellä missään televisio-ohjelmassa. Eikä sitä että samalla laitteella millä DNA monistetaan voidaan luoda DNA:ta myös biotekniikkaa sekä geneettistä manipulaatiota varten. 

Geneettisesti manipuloitu ihminen on asia, mistä ei juurikaan ole keskusteltu. Kuitenkin juuri geneettinen manipulaatio on oikein punainen vaate joidenkin ihmisten mielessä, koska heistä “Jumalan luomaa ei saa muuttaa”. Ja sitten tulimme siihen pisteeseen, missä voimme kysyä sitä, että miten moni noista ihmisistä potee jotain geneettistä sairautta? Kyse on vähän samasta asiasta kuin malarian torjunnassa, missä käytetään metodia missä malariasääskiä tuhotaan hyönteismyrkyllä.

Kaikki tietävät että sääskillä on tärkeä asema ravintoketjussa, mutta kuitenkin noita sääskiä hävitetään, vaikka ne ovat Niilinahvenen tärkeää ravintoa niiden poikas vaiheessa. Kun joku menee sanomaan, että niilinahvenen kanta vähenee, koska noita hyönteisiä tuhotaan, niin joku saattaa sanoa, että “mene kertomaan se ihmisille, jotka asuvat alueella, missä on malariaa”. No noista niilinahvenista suuri osa taitaa päätyää hotellien ruokapöytään eikä suurin osa paikallisista edes pääse noita kaloja maistamaan.  

Sähköauto ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu liikenteen ongelmiin.

Kun ihminen katsoo mitä poliitikkoa hän äänestää, niin silloin hän tietenkin valitsee ihmisen jonka kanta asioihin tukee hänen omaa näkemystään asioista. Ja se mikä tietenkin vaikuttaa jokaisen ihmisen asenteisiin on se, miten hän kuluttaa rahojaan. Se että ihminen ostaa esimerkiksi uuden maasturin varmasti saa aikaan pelkoa siitä, miten esimerkiksi polttoaineen hinta vaikuttaa hänen menoihinsa. 

Sähköauto on hyvin ekologinen ratkaisu, jos sen liikuttamiseen käytettävä sähkö tuotetaan ekologisesti. Mutta se tietenkin  myös tilaa, eli kaupungeista alkaa pian tila eli parkkipaikat loppua, jos autojen määrää ei saada vähenemään. 

Sähköauton ostaja välttyy polttoaineverosta, mutta sitten tullaan siihen, että polttoaineveroista katetaan myös esimerkiksi tieverkoston ylläpitokustannukset. Mutta sähköauton vaatima infrastruktuuri on asia mikä pitää ensin luoda tai jota pitää samalla ylläpitää. Sähköautojen vaatimat latauslaitteet pitää jonkun maksaa ja sitä kautta sitten lähdetään miettimään sitä että kuka ne oikeastaan sitten maksaa? 

Ja valtion rahalle on paljon muitakin käyttökohteita kuin vain sähköautojen lataus pistokkeiden asentaminen, eli sillä ostetaan myös uusia hävittäjiä sekä kaikkea muuta kuten kirjoja kirjastoon sekä ilmaisia päiväkotipaikkoja perheenäideille. Ilmainen päivähoito ei tarkoita sitä, että se ei maksaisi mitään. Se tarkoittaa että nuo kulut maksaa viimekädessä valtio eli veronmaksaja. Mutta samaa rahaa ovat kärkkymässä sitten puolustusvoimat, sekä viranomaiset, jotka pitävät yllä tieverkkoa. Eli pitäisikö kunnan sitten maksaa nuo sähköautojen pistokkeet, koska kaupunkialueilla eli taajamissa tien huollosta vastaa kuntien rakennus- ja kiinteistövirasto? 

Vai pitäisikö se asentaa valtion rahoilla? Vai pitäisikö parkkipaikan käyttäjien itse tuo pistoke kustantaa? Ja mitä jos sitten käy niin ikävästi että kaikkia parkkipaikkoja ei ole varattu? Jätetäänkö tuolloin tuo sähköauton vaatima pistoke asentamatta, vai asennetaanko se sitten esimerkiksi huoltoyhtiön kustannuksella? Ja ehkä ajatuksena on periä tuo asennusmaksu ensimmäiseltä paikan käyttäjältä. Arvatkaa ottaako kukaan tuollaista paikkaa, missä seurauksena on muutaman satasen lasku, kun sen käy varaamassa? 

Joten onko tuo uusien sähköautojen vaatimien sähköpistokkeiden vaatima raha  raha kerättävä ehkä verona, tai ylimääräisenä yhtiövastikkeena, tai sitten pitää noiden parkkipaikkojen hintaa ruveta kohottamaan. Mutta myös sähköauto sitten tarvitsee pistokkeen lisäksi myös maantietä, missä sillä voi ajella. Ja myös maantie vaatii silloin tällöin uutta pinnoitetta, vaikka se olisi valmiiksi rakennettu. 

Eli valtion pitää saada jostain rahaa siihen, että se korjaa aina silloin tällöin tieverkoston pintavaurioita, ja tuo raha pitää ottaa jostain veroista. Jos me haluamme että valtio tuottaa jotain palveluita, niin meidän pitää sitten maksaa noista palveluista verojen muodossa. Joten jos esimerkiksi tieverkostoa halutaan pitää yllä valtion toimesta, niin silloin meidän kaikkien pitää tuohon toimintaan osallistua, tai sitten tuo raha pitää kerätä jostain kohdennetuista veroista. Joten kerätäänkö tuo raha sitten polttoaineveroista, vai olisiko ehkä sähköautoille määriteltävä oma veroluokka? Ja millä sitten saadaan ihmiset siirtymään sähköautoihin, jotka vähentävät liikenteen päästöjä? 

Sähköautoon siirtyminen voisi tapahtua vapaaehtoisesti silloin jos niiden hinta sekä käyttökustannukset, joihin on sisällytetty vero olisivat matalampia kuin polttomoottoria käyttävien autojen. Mutta tuolloin unohdetaan että aina on ihmisiä, joilla ei ole joko halua tai varaa vaihtaa vanhaa, ehkä 1980-luvun alkupuolella valmistettua autoaan uuteen. Eli tuollainen auto varmasti päästää melkoisen hiilidioksidi annoksen ilmaan, mutta ehkä sitä ei tarvitse ollenkaan ajatella. 

https://politiikasta.fi/tieteen-vastaisku-nakokulmia-tieteen-ja-politiikan-suhteeseen/

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/12/01/tieteen-seka-politiikan-suhteesta/