Siirry pääsisältöön

Miksi maskin käyttöä koskeva pakko on niin omituinen asia?



Miksi maskin käyttöä koskeva pakko on niin omituinen asia?


Kun osa Suomesta on auki ja osa kiinni, niin saattaa käydä niin, että joku Helsinkiläinen lähtee maakuntiin ryyppäämään. Eli jos sitten ajatellaan sitä, että joku vain ei välitä koronasta, niin silloin tietenkin tuollaisen matkan voisi jokainen tehdä. Mutta silloin kyllä kannattaa miettiä sitä, että näyttääkö tuo koronatesti aina oikein? Tai ainakin sitten voidaan lähteä siitä, että ennen tuota sanoinkuvaamattoman tärkeää illanviettoa edes käydään testissä siltä varalta, että korona on mahdollisesti tarttunut tuohon henkilöön. Niin ei sitten pääse tauti etenemään uuteen kaupunkiin. 

Me kaikki tiedämme, että maassamme on koronavirus, mutta samalla voidaan kysyä että miksi meillä ei ole maskipakkoa sekä pakottavaa lakia etätyöhön, vaikka meillä on jonkinlainen epidemia? Kirkon johto ilmoittaa että kirkossa ei ole mahdollisuutta etätyöhön, koska laki sanoo niin, eikä esimerkiksi kesällä tapahtunutta avautumista voitu perua vähän aikaisemmin, vaan nyt sitten korona jyllää parinsadan tartunnan päivävauhtia. Ja vaikka valmiuslaki sitten astuisi voimaan, niin Suomen kansalaisia ei voida pakottaa olemaan ulkomailla, vaikka rajat pannaan kiinni. 

Suomalaiseen ei sitten ilmeisesti voi korona tarttua, eikä laki velvoita esimerkiksi olemaan karanteenissa, kun tullaan parin kuukauden Italian matkalta Suomeen. Karanteeni on vain suositus, ja määräystä valvotaan vain niiden kohdalla, jotka ovat erikseen mainittujen ammattien harjoittaja. 

Eli eikö olekin mukavaa kun meillä on sellainen mukava lakikirja, joka sitten tarjoaa uskomattomia mahdollisuuksia levittää viruksia ja bakteereita ympäriinsä. Vaikka siis sanotaan että Uusimaa suljetaan, niin silti mikään ei ilmeisesti estä meitä matkustamasta Lappiin lomalle, koska voimme aina väittää että meidän sairas tätimme makaa viimeisillään jossain Lapin keskussairaalassa, ja sitä kautta voimme sitten lähteä hyvillä mielin tartuttamaan myös muita ihmisiä.

Siis meillä on paljon ohjeita ja muuta vastaavaa, mutta samalla meiltä puuttuu kyky valvoa sitä, että miten noita ohjeita noudatetaan. Suositus ei ole laki tai mikään pakottava asia. Ja siitä syystä ei kaikkien mielestä ole tarvetta edes ostaa mitään kasvomaskeja, koska jos mitään rangaistusta niiden käyttämättä jättämisestä ei tule, niin mitä varten niitä pitää hankkia? Ja jos laki alkaa vaatia kasvomaskeja, niin silloin ilmeisesti valtion pitäisi niitä kaikille jakaa. Siis voi kauhistus, kun me sitten katsomme sitä mikä on teorian sekä käytännön välinen ero. 

Ehkä me saamme sitten ensi vuodeksi ihan oikeita rokotteita koronaa vastaan. Mutta se mikä olisi hiukan nopeammin tajuttava on se, että jos ohjeita ei noudateta, niin silloin mistään toimista ei ole mitään hyötyä. Samoin se että jos osa suomea on kiinni ja osa auki, niin silloin saattaa käydä niin, kuin alussa sanoin. Ihmiset lähtevät kapakkaan näihin kaupunkeihin joissa paikat ovat auki, ja silloin toivotaan että nuo henkilöt eivät ole saaneet koronaa. 


https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2020/11/27/miksi-maskin-kayttoa-koskeva-pakko-on-niin-omituinen-asia/


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara