Siirry pääsisältöön

Miksi Hong-Kongin demokratia-mielenosoitukset halutaan unohtaa?

Miksi Hong-Kongin  demokratia-mielenosoitukset halutaan unohtaa?  

EU ja Kiina ovat ongelmallisessa suhteessa keskenään. Vaikka tämä Euroopan kattojärjestö kuuluttaa ympäriinsä sitä, kuinka se tukee demokraattista kehitystä, niin esimerkiksi Hong Kongin demokratia-mielenosoitusten kanssa on käynyt niin, että ne on ilmeisesti melko tarkasti tukahdutettu.

Ja kuten tiedämme, niin Korona on sitten aiheuttanut sen että myös Kiina on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja päättänyt muistuttaa siitä, että maa on edelleen kommunistinen yhden puolueen valtio, jossa ei ole hyväksi arvostella vallanpitäjiä, joiden miehekkään maskuliinisia otteita ovat mielenosoittajat saaneet maistaa jo vuosikymmenten ajan. 

Mutta mikä tästä asiasta tekee ongelman EU:n kannalta. EU alueella on monia yrityksiä jotka valmistavat tuotteensa Kiinassa. Eli kuten rumasti sanotaan, niin EU on ollut yhdessä USA;n kanssa mukana kehittämässä tuon valtion harjoittamaa valvontakoneistoa antamalla sen käsiin teknologiaa, millä aivan jokaista ihmistä voidaan valvoa tehokkaasti 24/7, ilman että poliisin tarvitsee lähteä toimistostaan mihinkään. 

Mutta se miksi EU on ulkoistanut tuota mobiiliteknologian tuotantoa Kiinaan johtuu siitä ajatuksesta, että hyvin pyörivä talous tuhoaisi yksipuoluejärjestelmän. Mutta toisin on käynyt. Parantuva Kiinan talous on vain tehostanut kommunistisen puolueen valtaa sekä valvontakoneistoa. 

Samalla kun EU on avannut rajojaan Kiinasta tuleville opiskelijoille, niin se on samalla kouluttanut joukon insinöörejä joiden osaaminen valjastetaan Kiinan aseteollisuuden käyttöön. EU:ssa ollaan unohdettu se, että Kiinassa kaikki asiat palvelevat kommunistista puoluetta. 

Eli ulkomaille lähtevät opiskelijat valitaan tarkasti sillä perusteella, että he ovat paitsi uskollisia puolueen jäseniä sekä motivoituja opiskelemaan, ja sitten valmistuttuaan he siirtyvät Kansanarmeijan valvoman teollisuuden palvelukseen, mistä he voivat myöhemmin ehkä siirtyä muihin yhtiöihin. Nuo opiskelijat siis suorittavat asepalvelustaan näissä opinahjoissa, joissa heille opetetaan taitoja, joilla tehdään esimerkiksi hypersoonsia ristelyohjuksia. Eli näin voidaan väittää että länsimaat ovat osittain valmistaneet Kiinan aseet sekä valvontavälineet, mitä se käyttää kansan pitämiseen aisoissa. 


https://yle.fi/uutiset/3-11660829

Kuva: https://www.wraltechwire.com/2020/10/30/china-to-use-tech-to-become-less-reliant-on-us-but-it-wont-be-easy/

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Piia Ristikankareen 35 vuotta sitten tapahtunut katoaminen on taas kerran julkisuudessa

Kuva: Nanna Särkkä / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap Piia Ristikankareen (s. 18.12.1972) katoaminen 35 vuotta sitten ei jätä ihmisiä koskaan rauhaan. Ja tässä haluan sanoa, että murha tai henkirikos ei koskaan vanhene. Eli Piia Ristikankareen katoamista tutkitaan murhana, ainakin kunnes hänen ruumiinsa löytyy, ja kuolinsyy sitten saadaan selville. 7. Lokakuuta 1988 tuo 15 vuotias tyttö lähti kotoaan, eikä häntä koskaan sen jälkeen olla tavattu. Ja juuri tämä katoaminen on asia, mikä tekee tästäkin tapauksesta merkillisen.  https://yle.fi/a/74-20089138 Veljen lausunnon mukaan Piia Ristikankare paukautti oven kiinni perässään, ja sen jälkeen tuota nuorta tyttöä ei koskaan tavattu, elävänä eikä kuolleena. Ja taas kerran YLEn kotisivuilla on ollut tarina siitä, kuinka joku kalastaja oli lokakuussa 1988 nähnyt oudon veneen, kuullut loiskahduksen sekä sitten myöhemmin epäillyt tämän veneen liittyvän Piia Ristikankareen katoamiseen. Veneessä oli kalastajan mukaan ilmeisesti kolmesta neljä ihmi

Tieteen vääristelyn ja taiteellisen vapauden ero

Tieteen tehtävä on luoda tietoa, kun taas taiteen tehtävä on viihdyttää. Tieteen vääristely on taas se, että valheellista eli tekaistua tietoa esitetään totena. Eli romaanista tulee tieteen vääristelyä jos se esitetään totena.  Tieteen tehtävä ei ole olla moraalista, sen ei ole tarkoitus olla viihdyttävää eikä myöskään mitään poliittista agendaa tukevaa. Tieteen tehtävä on luoda tai tuoda ihmisten eteen oikeasti tutkittua tietoa, ja se miten sitten tuota tutkittua tietoa käytetään on tiedon käyttäjän asia. Miten tieto muuttuu tutkituksi sekä todistetuksi tiedoksi on oma prosessinsa, eli ensin esitetään hypoteesi, sitten asiaa tutkitaan, ja tuossa vaiheessa asiaa kutsutaan konjektuuriksi. Sen jälkeen kun asiaa on testattu lukuisin kokein, niin siitä tulee tutkittua ja varmennettua tietoa. Ja tämän jälkeen tutkittu ja varmennettu tieto saattaa kuitenkin muuttua siksi, että havaintovälineet sekä havaintojen analysoimiseen tarkoitetut välineet parantuvat.  Mutta sitten me välillä kohtaamme

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta.  Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään.  Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvara